Ihanne on, että leiriläinen löytäisi ainakin yhden työntekijän tai isosen, jonka kanssa kohtaa aidosti.
Nuorisotyönohjaaja Jouni Heikinheimo on tehnyt tämän kymmeniä kertoja ennenkin: pitänyt nuorille rippikoululeirin alkubriiffauksen.
Hän kertoo Rokuan leirikeskuksen ruokasalissa oulujokisille nuorille, että näille ei anneta avaimia huoneisiin, joten huoneita ei missään nimessä pidä panna lukkoon.
Tulen käsittely ja tupakointi on kielletty. Samoin energiajuomat, jotta leirillä vietettäisiin rauhallisia öitä.
Heikinheimo tietää, kuinka tärkeää turvallisuusääntöjen noudattaminen on. Leirin valmisteluihin kuuluukin turvallisuusasiakirjan täyttäminen. Sellaista käytetään muillakin leireillä kuin rippileireillä.
Kyykäärmeetkin
otetaan huomioon
Asiakirjassa eritellään leiri-elämän riskit ja niihin varautuminen.
Rokuan leirikeskuksen harvinainen erityisriski ovat kyykäärmeet, joita joskus näkee lämpimänä päivänä pötköttämässä uimarannalla ja ylempänä kangasmaastossa.
– Tässä vaiheessa kesää ne ovat suuremmaksi osaksi poissa. Nyt on lisäksi kylmä, Heikinheimo sanoo heinäkuun puolen välin päivänä.
Leirialueella on myös tömistelty jo kaksi kuukautta, joten kyyt ovat häipyneet.
Riskeihin kuuluu myös uiminen. Etukäteisvalmisteluun kuuluu ottaa selville, millainen leiriläisten uimataito on. Uimista valvovat aina aikuiset.
Jouni Heikinheimo, painaako leirin johtajaa vastuu?
– Ei. Tähän on tottunut. Kun tuntee asiat ja paikat, ei tarvitse jännittää. Ehkä pitkillä Afrikan-matkoilla jossain vaiheessa stressaa.
Rippikoululaisiin
tutustutaan etukäteen
Heikinheimo kertoo, että leirien ohjelma laaditaan rippikoululaisista saadun vaikutelman mukaan.
Jotta leiri onnistuisi, pitää valmistautua ennakkoon.
Rippikouluryhmät alkavat usein jo syksyllä ja kokoontumiskertoja on useita. Niihin kuuluu Oulujoen seurakunnassa kokoontuminen yhtenä viikonloppuna.
– Siinä näkee, mistä nuoret innostuvat, mikä on hyvä ja mikä huono, mitä ei kannata kokeilla ja minkälaisia ryhmätöitä nuoret haluavat tehdä ja minkälaisia eivät.
Heikinheimo miettii, miten saisi omat oppitunnit pidettyä niin, että ne eivät olisi kuivaa
luennointia ja kalvosulkeisia.
– Yritän aina saada ryhmän keskustelemaan. Kun ryhmä keskustelee, esille nousee nuorten omia mielipiteitä.
– Jotkut ovat eri mieltä. Me ihmiset olemme asioista eri mieltä ja ajattelemme eri tavalla. Se ei ole haitta vaan rikkaus. Pointti on siinä, että opimme ymmärtämään, miksi toinen ajattelee tuolla tavalla. Hän ei ole huonompi ihminen vaan erilainen ja hänellä on oikeus siihen.
Tavoitteena
aito kohtaaminen
Leirille valmistaudutaan myös kokoamalla sopiva työntekijä- ja isosporukka, joka tulee keskenään toimeen. Porukan pitäisi pystyä kohtaamaan leiriläiset.
Heikinheimon mukaan parasta olisi, että jokainen leiriläinen löytäisi ainakin yhden työntekijän tai isosen, jonka kanssa kohtaisi aidosti. Leiriläiselle syntyisi tunne, että hänet on huomattu ja hyväksytty: saan olla tällainen kuin olen.
Heikinheimo on pitänyt muitakin leirejä kuin rippikoululeirejä. Yhteistä leireille on, että niille kaikille pitää luoda turvallinen ilmapiiri. Se tehdään eri tavalla eri ikäluokille.
– Pitää hoksata, miten se tehdään.
PEKKA HELIN