Ei sun tarvi olla himouskovainen et sä tuut riparille, sanoo nuori YouTube-videolla. Toinen jatkaa: Ripari on kerran elämässä. Ei kannata missata. Tää on aikansa väärti.
Rippikoulu on osa suomalaista nuorisokulttuuria. Se tavoittaa 84,1 prosenttia 15-vuotiaiden ikäluokasta.
Rippikoulu on evankelisluterilaisen kirkon kasteopetusta. Rippikoulussa ja rippileirillä pohditaan uskoon ja elämään liittyviä asioita yhdessä muiden kanssa.
Oppitunnit on yks parhaimmista asioista täällä. On keskustelua, puhumista, omia mielipiteitä – kenenkään mielipidettä ei tuomita.
Tutkijat puhuvat kahdenlaisesta yksinäisyydestä. Sosiaalisesti yksinäinen kokee itsensä ulkopuoliseksi kaveriporukoista ja muista verkostoista. Emotionaalisesti yksinäisellä ei ole ystävää, joka kuuntelee ja johon voi luottaa.
Lasten ja nuorten yksinäisyyttä tutkinut Niina Junttila havaitsi, että etenkin yläkouluikäiset pojat ovat vailla ystävää ja kuuntelijaa.
Turun yliopiston muutaman vuoden takainen tutkimus havaitsi, että poikien kokema yksinäisyys väheni selvästi kahdeksannen luokan keväällä, mutta palautui taas seuraavana syksynä. Tälle ei löydetty muuta selitystä kuin se, että 8-luokan keväällä alkavat rippikoulut.
Lapsista ja nuorista liki joka viides kokee jossakin vaiheessa elämäänsä yksinäisyyttä. Suurella osalla se on hetkellistä, mutta noin joka kymmenennen yksinäisyys jatkuu vuosia, joskus läpi elämän. Tutkimusten perusteella tiedetään, että jos nuori on vailla ystävyyssuhteita yläkouluun siirtyessään, hän on todennäköisesti yksinäinen siitä eteenkinpäin.
Tutkimusten valossa rippikoulu voi olla paikka, jossa nuori saa kokea yhteenkuuluvuutta. Rippikoululla voi olla merkittävä rooli nuorten yksinäisyyden torjujana.
Tääl on tosi kivoja ihmisiä sekä aikuiset että leiriläiset, niiden kans on kiva olla. Riparilla ollaan kaikki yhdessä.
MINNA KOLISTAJA