Apua on tarjolla, jos putki jää päälle

12.8.15

Joskus lomalaisella jää niin sanotusti ryyppy päälle. Hän tissuttelee koko loman ja töihin palatessa putki ei katkeakaan.
   Mitä lomalainen voi tehdä, jotta ryyppy ei jäisi päälle? Näin vastaa seurakuntapastori Jari Flink, joka on Haukiputaan seurakunnan päihde- ja kriminaalityövastaava.
   – Ei pidä juoda kovin montaa päivää putkeen. Jos juo pari päivää peräkkäin, tätä pitäisi seurata kolme neljä alkoholitonta päivää. Ei saa päästää aivoja tottumaan siihen, että humala on normaalitila.
   – Jos neljä päivää ilman viinaa tuntuu kiduttamiselta, henkinen riippuvuus alkoholiin on kehittynyt.
Flinkin mukaan seurakunnan asiakkaita ovat myös päihdeongelmaiset.

Seurakuntien päihdetyöstä
ei tiedetä

Kohtuukäyttäjät, joille viina on maistunut liikaa kesälomalla, eivät tule hakemaan katkaisua seurakunnasta.  He hoitavat ongelmansa muualla tai pystyvät ryhdistäytymään ennen töiden alkamista.
   – Seurakunta on kuitenkin tukena, jos ihminen haluaa tukea ja apua. Usein ihmiset jollain tavalla kokevat seurakunnan vieraana. Välttämättä ei edes tiedetä, että seurakunnastakin saa tukea.
   Jokaisella seurakunnalla ja seurakuntayhtymällä on Flinkin mukaan yleensä työntekijöitä, jotka vastaavat päihdetyöstä. Heille voi soittaa, jos lomalta palatessa juopottelu ei lopu.

Raitistuminen ei onnistu
ilman omaa tahtoa

Päihdeongelmaiset ihmiset tietävät Flinkin mukaan hyvin, mihin mennä, jos ryypyn haluaa poikki. Tällaisia paikkoja ovat esimerkiksi terveyskeskukset.
   Seurakunnalla ei ole taikakiveä, jolla saisi juopottelun loppumaan, jos ihmisellä itsellään ei ole tahtoa parantua eikä motivaatiota hakeutua avun piiriin.
   – Oma motivaatio a ja o.
   Uskoon tuleminen ja Jeesuksen ottaminen elämään pitävät Flinkin mukaan eniten ihmisiä erossa viinasta.

Lapset voivat pyytää
apua vanhemmilleen

On kuitenkin uskoviakin ihmisiä, jotka eivät onnistu lopettamaan juomista.
   – Kirkon lähtökohta on, että Jumala voi auttaa, kun Jeesus astuu elämään ja tätä kautta uskoon tullut löytää myös seurakuntaelämän elämäänsä. Tämä on kaunis ajatus, mutta eihän se aina näin tietenkään mene.
   Jos lapset ja nuoret huolestuvat vanhemman juomisesta, he voivat soittaa Flinkin mukaan palvelevaan puhelimeen tai muihin päivystäviin puhelimiin. Seurakunnalla on myös tekstiviestipalvelu, josta voi pyytää apua.

PEKKA HELIN

Artikkeli on osa lehteä 25/2015