Suomi kantaa osavastuun pakolaiskriisistä ottamalla tänä vuonna noin 15 000 pakolaista vastaan. Valtaosa tulijoista pakenee sotaa.
Kuinka seurakunnat voivat varautua tilanteeseen, monikulttuurisuuteen liittyvien kysymysten asiantuntija Marja-Liisa Laihia Kirkkohallituksesta?
– Seurakunnat ovat lähimmäisyyden osaajia, ja seurakuntalaiset niiden voimavaroja. Seurakuntien ensimmäinen tehtävä on vaikuttaa kuntalaisten suhtautumiseen siten, että vieraat otetaan ystävällisesti vastaan.
– Tämä kuuluu kristillisyyden ytimeen.
Laihia neuvoo seurakuntia liittymään mukaan toimintaan esimerkiksi tuki- ja ystäväperhetoiminnan kautta.
– Sitä tulijat tarvitsevat, että joku katsoo kasvoihin, ojentaa käden ja sanoo: tervetuloa. Inhimillisen kohtaamisen kieli on niin vahvaa, että sillä voi saada aikaan suuria muutoksia.
– Kyse on yksinkertaisesta asiasta.
Oulujoella herätty
auttamistyöhön
Seurakunnilla on paljon tiloja, joita voitaisiin ottaa nykyistä monimuotoisempaan käyttöön.
– Emme myöskään tiedä, kuinka lähellä ollaan aikaa, jolloin myös seurakuntien tiloja tullaan käyttämään pakolaisten majoittamiseen, Laihia sanoo.
Seurakuntien taloustilannetta hän ei näe isona esteenä. Kysymys on tahdosta.
Oulussa avattiin viime viikonvaihteessa hätämajoituskeskus Sanginsuuhun, kun Heikinharjun vastaanottokeskuksen tilat täyttyivät.
Oulujoen kirkkoherra Satu Saarinen kertoo, että hän on ollut yhteydessä maahanmuuttovirastoon ja kertonut seurakunnan olevan mukana siinä missä voidaan. Kyse ei ole kuitenkaan majoitustarkoituksesta.
– Nämä ihmiset tulevat hädän keskeltä. Jokainen voi miettiä, miten itse haluaisi tulla kohdelluksi pakolaisena.
Kirkkoherra on tarjonnut Sanginsuun seurakuntataloa maahanmuuttoviraston ja Suomen Punaisen Ristin käyttöön.
– Voisimme myös järjestää yhdessä heidän kanssaan toimintaa, esimerkiksi lapsille.
Ruukissa
harmitellaan säästöjä
Ruukissa vastaanottokeskus avattiin uudelleen.
– Olemme keskustelleet tilanteesta seurakuntalaisten ja alueemme työntekijöiden kanssa. Terveisemme lukijoille kulkevat virren 595 sanojen mukaisesti, sanoo Raahen seurakunnan, Ruukin alueen kappalainen Lauri Haapala.
Virsi alkaa sanoin: Lähdimme liikkeelle isien maasta.
Aiemmin maahanmuuttajatyön painopiste on Ruukissa ollut lapsi- ja perhetyössä jumalanpalveluksia unohtamatta.
Nyt resursseja ollaan supistamassa juuri lapsi- ja perhetyöstä.
– Kosketuksemme tulijoihin ohenee tämän myötä tuntuvasti, Haapala harmittelee.
Ruukissa tarkempi kuva tilanteesta selviää lähiviikkoina tulijoiden ikärakenteen selkiydyttyä. Perheitä tiedetään kuitenkin tulleen.
JAANA SKYTTÄ