Sari Viitanen korostaa

Hieroja olisi ylellisyyttä

22.9.15

Mitä hyvää sinun elämässäsi on tapahtunut tänään?
   Tätä kysyi pienten lasten äideiltä vertaisohjaaja Sari Viitanen Olohuone-illassa Pyhän Andreaan kirkolla Kaakkurissa.
   Monia ilonaiheita löytyi.
   Tänään vauva ei itkenyt vaunuissa vaan nauroi. Lapsella oli ollut reipas päivä tarhassa. Sain levähtää töiden jälkeen kymmenen minuuttia sohvalla ennen kuin lapset tulivat koulusta kotiin. Minulla oli tänään auto käytössä kauppareissulla. Nukuimme koko joukko kymmenen tuntia ja heräsimme virkeänä.
   Viitasella oli lisää kysyttävää äitijoukolta, jossa moni on lastensa yksinhuoltaja.
   – Millaista ohjelmaa te toivotte Olohuone-illoilta?
   Ylellisyyttä olisi saada olla hierojan käsittelyssä. Olisiko mahdollista kuulla asiantuntijaa, joka osaisi kertoa lapsen ylivilkkaudesta? Kuka osaisi neuvoa, miten piparkakkutalo pysyisi kasassa? Voisiko meillä olla yhteinen pikkujoulu? Olisivatko tänne tervetulleita myös isät?

Sama kokemus
yhdisti

Sari Viitanen kertoi olkkarilaisille omaa tarinaansa. Erottuaan puolisostaan ja jäätyään lastensa kanssa yksin tuki samassa elämäntilanteessa olevilta oli tärkeää.
   Oikeanlainen ryhmä löytyi Oulun seudun yhden vanhemman perheiden liiton toiminnasta. 
   Viitanen koki tuolloin, että yhteiset kokemukset helpottavat vaikeista asioista puhumista.
   – Kun joukkoa yhdisti sama kokemus, ymmärsimme herkästi toisiamme. En ollutkaan erilainen kuin muut.

Hyvinvointia
perheille

Kaakkurin kirkon Olohuoneeseen oli viime viikolla kutsuttu erityisesti yksinhuoltajavanhempia, joilla on erityislapsi.
   Yksi tilaisuuden järjestäjistä oli Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset.
   Yhdistyksessä on syksyn aikana Olkkarin lisäksi runsaasti muutakin toimintaa perheille, joissa on erityistä tukea tarvitseva lapsi.
    – Tapahtumien tarkoitus on lisätä perheiden hyvinvointia. Esimerkiksi lokakuussa Oulussa vierailee kuuro räppäri Signmark.
   – Marraskuussa televisiosta tuttu psykoterapeutti Maaret Kallio puhuu armollisesta arjesta, järjestön vastaava perhetoiminnan kehittäjä Marja-Liisa Kuukasjärvi kertoo.

Myös sisarukset
huomioidaan

Kuukasjärven mukaan toiminnalla halutaan tukea erityislasten ja heidän vanhempiensa lisäksi myös perheen muita jäseniä. Sisarukset jäävät helposti varjoon, kun perheessä on sairas tai muutoin erityistä tukea tarvitseva lapsi.
   Tuen tarpeellisuudesta kertoo osaltaan avioerojen yleisyys erityislapsiperheissä. Jopa 70 prosenttia erityislasten vanhemmista päätyy eroon.
   Oulussa on noin 400 omaishoidon tukea saavaa vanhempaa, joilla on erityistä tukea tarvitseva lapsi.
   – Mutta tukea saa vain pieni osa erityislapsiperheistä,  Kuukasjärvi huomauttaa ja tarkentaa, ettei toimintaan osallistuminen edellytä omaishoidon tuen saantia.
   Olohuone-tilaisuudet Kaakkurissa jatkuvat kerran kuukaudessa.

RIITTA HIRVONEN

Anna palautetta jutusta täällä


Kuka on erityislapsi?

Erityislapsen määrittelyä pidetään vaikeana. Lainsäädännössä ei ole määrittelyä, millainen lapsi on erityisen hoidon tarpeessa oleva.
   Yhden näkemyksen mukaan erityislapsi on lapsi, jolla on asiantuntijan lausunto erityisen tuen tarpeesta. 
   Eräs erityislapsen äiti on todennut erityisyyden määrittelemisen tarpeettomaksi – onhan jokainen lapsi erityinen, ainutlaatuinen.
   Erityislapsi voi tarvita tukea esimerkiksi fyysisessä, tiedollisessa, taidollisessa tai sosiaalisessa kehityksessä. Tuen tarve voi syntyä myös silloin, kun lapsen kasvuolot vaarantavat hänen terveyttään tai kehitystään.

Lähde: Diakonia-ammattikorkeakoulun Verkosta vertaisia -opinnäytetyö ja haastattelu Valomerkki-sivustolla (Leijonaemot tukevat toisiaan -haastattelu 31.10.2013).
 

Artikkeli on osa lehteä 29/2015