Vapaaehtoinen Juha Tervaskanto on iloinen

Kirkkohetki sujuu maallikoltakin

22.9.15

Ollaankos sitä viemässä papeilta työt, kun on ryhdytty toimittamaan jumalanpalveluksia?
    Oululainen kieltenopettaja Juha Tervaskanto hämmästelee kysymystä.
   – En ole ikinä edes ajatellut tuollaista, Oulun tuomiokirkossa varttihartauksia kesällä toimittanut Tervaskanto toteaa.
   Maallikoiden varttihartaudet tuomiokirkossa ovat olleet tänä kesänä kokeilu. Aiemmin niitä pitivät papit, kertoo tuomiorovasti Matti Pikkarainen.

Siikalatvan maallikkokirkolla
monivuotinen perinne

Siikalatvan seurakunnassa maallikkokirkot ovat kuuluneet sunnuntai-iltoihin jo useita vuosia.
   Kun työntekijöiden rahkeet eivät riitä toimittamaan jumalanpalveluksia kaikissa viidessä kappeliseurakunnassa säännöllisesti, mahdollistavat maallikoiden iltakirkot seurakuntalaisten yhteen tulemisen kotikirkkoon. 
    Tällä hetkellä Piippolassa, Rantsilassa, Kestilässä, Pulkkilassa ja Pyhännällä on yhteensä 13 seurakuntalaista, jotka vetävät iltakirkkoja.

Aiemmin papit,
nyt seurakuntalaiset

Tuomiokirkkoseurakunnan kokeiluun pyydettiin kirkonisäntinä toimineita henkilöitä.
   – Seurakuntalaisten roolia vastuunkantajina haluttiin laajentaa tällaisella tehtävällä. Vapaaehtoisten panosta seurakunnassa pitää tukea, Matti Pikkarainen sanoo.
   Hänen mukaansa seurakuntalaisten vastuita kasvatetaan tuomiokirkkoseurakunnassa askel kerrallaan.
Vapaaehtoisia voisi olla aiempaa enemmän esimerkiksi laitoshartauksissa, esimerkiksi sairaaloissa, hän pohtii.
   Talousvaikeudet ovat kirkossa todellisuutta. Pikkarainen ei usko kuitenkaan siihen, että  maallikkovastuun yleistyminen yhtä aikaa säästöpaineiden kanssa tarkoittaisi pappien virkojen vähentämistä hyvillä mielin.
   – Mitään sen suuntaista ei pitäisi edes pelätä.
   Pikkarainen kertoo, että kirkon sakramentit, kaste ja ehtoollinen, ovat uskottu pappien hoidettaviksi. Jumalan sanalla palveleminen on jokaisen kristityn oikeus.

Säästöjä etsitään
kaikkialta

Suomen kirkon pappisliiton puheenjohtaja Eija Nivala kertoi keväällä ammattilehti Cruxissa kantavansa huolta säästökurimuksessa täyttämättä jätetyistä tai muuten vähennetyistä papin viroista. 
   Rauhan Tervehdykselle Nivala toteaa, että hän ei halua laittaa kirkossa vastakkainen maallikkoja ja työntekijöitä.
   – Mutta tiedän, että ajatus seurakuntalaisvastuun lisäämisestä virkojen täyttämättä jättämisen kustannuksella houkuttaa. Säästöjen löytymiseksi haravoidaan kaikkia vaihtoehtoja, Nivala sanoo.
   – Papin virka kirkossa on kuitenkin erityinen, hän sanoo.

Puhe työllistää
eniten

Rantsilalainen Helena Lunki on maallikkokirkon toimittajana noin kerran vuodessa. Hän sai tehtävään koulutuksen parisen vuotta sitten.
   Lunkille haastavinta kirkkohetkessä on puhe. Saarnasta maallikkokirkossa ei puhuta.
   – Ryhdyn miettimään kirkkohetkeä jo pari kuukautta aikaisemmin, mutta puhe syntyy noin viikkoa ennen.
   Lunki on opettaja ja siksi ihmisten edessä oleminen on hänelle tuttua.
   – Sydän ei hakkaa liiaksi, eivätkä kädet tärise.
   Lunki toivoo, että niin pappien kuin hänen toimittamissaan kirkkohetkissä osallistujat voisivat kokea Jeesuksen olevan heidän Vapahtajansa.

RIITTA HIRVONEN

Artikkeli on osa lehteä 28/2015