Olenko riittävän hengellinen kirkon töihin? Tätä pohti aikoinaan Muhoksen seurakunnan kappalainen Tarja Pyy.
Pyy uskoo, että saman kysymyksen on tehnyt itselleen moni muukin seurakunnan työntekijä. Hän itse rohkaistui papiksi seurakuntaharjoittelujen myötä.
– Kun lähdin opiskelemaan teologiseen tiedekuntaan, en ollut lainkaan varma, että minusta tulee pappi seurakuntaan. Harkitsin muun muassa työn tekemistä järjestöjen palveluksessa, vuonna 2008 teologian maisteriksi valmistunut Muhoksen pappi kertoo.
– En usko, että kovinkaan monelle teologian opiskelijalle työpaikka kirkon palveluksessa on itsestään selvyys. Jopa valmistuminen saattaa viivästyä siksi, että paini oman uskon riittävyydestä seurakuntatyöhön on niin pitkä.
Pappi pyörittelee
papereita muiden tavoin
Työ seurakunnassa on ollut monella tapaa juuri sellaista kuin Tarja Pyy on odottanutkin. Jos nuorempana paimenen ammattiin ajatteli sisältyvän paljolti pelkästään kohtaamisia ihmisten parissa, arki on selventänyt työn toista puolta.
Hengellinen tehtävä ei varjele byrokratialta.
– Tilastoja, budjetin laadintaa, varausohjelmien hallintaa, kokouksissa istumista, Pyy selventää työnsä sisältöä.
Kirkko on ollut median hampaissa viime vuosina useaan otteeseen. Työnantajan riepotteleminen julkisuudessa on saanut Pyyn joskus pohtimaan, kannattaako kertoa ammattiaan tuntemattomille, jos se ei tule esille jostakin syystä.
– Paljastus käynnistää herkästi pitkän keskustelun, jossa joutuu perustelemaan ammattiaan ja puolustamaan kirkkoa. Kunnasta työnantajana syntyy todennäköisesti vähemmän keskustelua.
Ammatinvaihtajia
koulutuksissa runsaasti
Kirkon työt, kuten nuoriso- ja diakoniatyöntekijän ja lastenohjaajan ammatit kiinnostavat työuriaan
suunnittelevia. Kirkon koulutuskeskuksen asiantuntija Marja Pesonen täsmentää, että kirkon tehtäviin kelpoistavat tutkinnot vetävät puoleensa hyviä opiskelijoita.
– Keskeytyksiä on vähän ja opiskelijat valmistuvat suositellussa ajassa.
Inarissa tänä syksynä ensimmäistä kertaa järjestetty sairaanhoitaja-diakonissa-tutkinto innosti siinä määrin, että osa jäi ilman opiskelupaikkaa. Kirkon tehtäviin pätevöittävät tutkinnot houkuttavat nuorten
opiskelijoiden lisäksi yhä enemmän aikuisia ammatinvaihtajia.
Yksi murhe kuitenkin on. Vuosi sitten kanttorikoulutuksen hakijamäärässä oli selkeä notkahdus. Opiskelijarekrytointia kehitetään tämän vuoksi jo ensi kevään yhteishakua varten, Kirkkohallituksesta kerrotaan.
”Kirkko ei rekrytoi
entiseen tapaan”
Raudaskylän kristillisessä opistossa Ylivieskassa käynnistyy lokakuussa suntion ammattitutkinto. Opiskelijoita on tulossa kymmenkunta. Muutama enemmänkin koulunpenkille olisi mahtunut. Vuosi sitten opiskelupaikoista kisasi reilu kolmisenkymmentä hakijaa.
Alkusyksyn aikana lehtori Jani Isokääntä on joutunut selvittämään kyselijöille todenperäisen kuvan kirkon rekrytoinnista: talouden supistuessa mahdollisuudet työllistää muun muassa suntioita on heikentynyt. Oletettavissa on, että henkilöstömäärän lasku jatkuu tulevina vuosina kirkossa.
– Toisaalta kerron myös sen, että hyvin mennyt harjoittelujakso seurakunnassa on tuonut osalle suntio-opiskelijoistamme työpaikan jo opiskeluaikana, Isokääntä sanoo.
RIITTA HIRVONEN