Kuvankäsittely: Mari Lähteenmaa

Nettiviha rassaa kansakuntaa

22.9.15

Keskustelukulttuurista on tullut Suomessa räjähdysherkkä ruutitynnyri, joka suurenee koko ajan. Nettiraivo ei aina jää vain virtuaaliseksi verkon sisään.
   Tutkimusten mukaan uhkailu ja painostus muuttavat ihmisten toimintaa. Ilmaisunvapaus kapenee, kun pelko suurenee ja viha kasvaa.
   Toisaalta vihapuhe tuottaa myös vastavaikutuksia. Kun vierasmaalaisia tai toisenlaisia vastustetaan, myös heidän tukemisensa kasvaa. Pakolaisille kerätään vaatteita, tarjotaan kodeissa päivällistä ja majoitusta.
   Monikulttuurisuuden vastustaminen tuotti nopeasti suvaitsevaisuutta korostaneita suuria mielenosoituksia.

Uhkailuun liittyy
naisvihaa

Kansanedustaja, sosiologi Anna Kontula on saanut osakseen runsaasti vihakommentteja ja tappouhkauksia sosiaalisessa mediassa.
   – Teksteistä näkee, että kirjoittajat ovat usein keski-ikäisiä ja vähän koulutettuja. Enemmistö on miehiä. Joukossa on harvoin alle nelikymppisiä, kansanedustaja sanoo.
   Kontulan mukaan naisia pilkataan ja uhataan Suomessa enemmän ja rankemmin kuin miehiä.
   – Nettiuhoon liittyy usein naisvihaa.
   Naisten saamat vihaviestit voivat sisältää rankkaa väkivaltaa, kuten raiskausfantasioita tai silpomistoiveita.
   Kontula iloitsee siitä, että vihavistejä enemmän hänelle on kuitenkin tullut kannustavia terveisiä.

Nettiviha luo
ahdistusta

Tampereen yliopistossa tehdyn Vihapuhe sananvapautta kaventamassa -tutkimuksen mukaan monet kokevat vihapuheen kaventavan sananvapautta koko yhteiskunnassa.
   Kontula ei koe, että vihapuhe rajoittaisi sananvapautta, koska sananvapaus on perustuslain suojaama oikeus.
   – Nettiviha edustaa sen sijaan ahdistavaa keskustelukulttuuria ja huonotapaisuutta, joka on lisääntynyt viime aikoina.
   Anna Kontula on havainnut, että verkkovihaa lietsovat käyttäytyvät yleensä kasvokkain asiallisesti.
   – Jos kohtaan arkielämässä ivaa ja rasismia, puutun siihen heti ja tuen uhria. Pilkkaavaa käytöstä ei pidä hyväksyä ja sulkea siltä silmiä. Tilanne raukeaa yleensä maltillisesti, hän sanoo.

Uhkailua helvetin
lieskoilla

Uskonto aiheuttaa Anna Kontulan mukaan yllättävän paljon kovasanaista vihaa. Hänen mukaansa sitä tuottavat niin uskovaiset kuin uskonnottomatkin.
   Hartaat uskovaiset panevat törkeät tekstinsä usein Jumalan suuhun – helvetin lieskoilla uhaten.
   – He ovat usein iäkkäitä henkilöitä, jotka lähettävät paperipostia. Viesti voi olla, että minä jotenkin pilaisin heidän uskoaan, Kontula toteaa.
   Kontula tunnetaan paitsi yhteiskunnallisesta toiminnastaan, myös uskonnollisista kirjoituksistaan. Hän julkaisi vuonna 2012 Mistä ei voi puhua -nimisen kirjan uskosta ja uskonnosta,
   Kontula arvioi, että vihaviestejä tuottavat ne netin makuun päässeet, jotka eivät aiemmin ole saaneet ääntään esille. Hänestä ilmiö on ohimenevä vaihe nettimaailmassa.
   – Panen toivoni nuoriin ja uskon, että ajan oloon nettikäytös muuttuu heidän mukanaan parempaan suuntaan.

Nuoret kiusaavat
toisiaan

Tutkijatohtori Matti Näsi Turusta on tutkinut nuorten nettikiusaamista eri maissa. Hänen mukaansa Suomessa puolet nuorista on havainnut nettivihaa. Silti vain viisi prosenttia nuorista tuottaa vihaviestejä.
   Myös Näsi sanoo, että halventava viestintä kohdistuu useimmiten uskontoon, etnisyyteen ja sukupuoleen. Myös ulkonäkö ja seksuaalinen suuntautuneisuus ovat kärkiaiheita.
   Näsi toteaa, että viha-aineiston määrä on tuplaantunut nopeasti ja aineisto on tullut raaemmaksi. Tekstejä tehostetaan vihavideoilla.
   Kontulan tavoin Näsikään ei ole toivoton. Hän uskoo, että ennen pitkää törkyaineistolta loppuu yleisö, ja siihen kyllästytään.

Vihapuhe on henkistä
väkivaltaa

Vihapuhe voi syövyttää siihen osallistuneiden mieltä niin, että arkikäyttäytyminen muuttuu samaan suuntaan. Käytännössä vihapuhe on jo vihateko, sillä sanat ovat teoksi muuttuneita ajatuksia.
   Eurooppalaisen oikeusturvan keskusliiton EOK:n toiminnanjohtaja Jarmo Juntunen muistuttaa, että ”sananvapauden väärinkäyttö on rikos, jolla voidaan aiheuttaa sosiaalisia, terveydellisiä ja taloudellisia ongelmia”.
   EOK on Rovaniemellä toimiva yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää ihmisoikeuksia ja oikeusturvaa.
Vihapuheen soppaa kiehuttaa myös media. Lehdistö tarttuu helposti kohujuttuihin, koska ne lisäävät myyntiä, klikkauksia ja ilmoitustuloja.
   Lehtien kommenttipalstoilla käynnistyy usein nettiraivo jutusta kuin jutusta. Asiakommentointi tyrehtyy alkuunsa, minkä jälkeen kirjoittajat haukkuvat toisiaan.

Vihapuhe lisää
rasismia

Kuohunta jatkuu sosiaalisessa mediassa juttulinkkien myötä. Oman ryhmän sisällä tuntuu, että kaikki ovat ”oikeassa”, eli samaa mieltä kirjoittajan kanssa.
   Eri mieltä olijoita haukutaan rankasti.
   Anna Kontulan mukaan kukaan ei pysty sanomaan, missä määrin vihapuhe johtaa ääri-ilmiöiden kaltaisiin vihatekoihin.
   Se on kuitenkin hänestä täysin selvää, että rasismia hyväksyvä kirjoittelu johtaa siihen, että maahanmuuttajat tai heitä tukevat kokevat rasismia myös käytännön arjessa entistä enemmän.
   Vihamielisten joukko on pieni, mutta kuuluva ja näkyvä vähemmistö kansasta.
   Rakentava keskustelu ja myötätunnon aloitteet kuitenkin nostavat päätään myös vihan viidakosta.

SAKARI SARKIMAA

Artikkeli on osa lehteä 29/2015