Vapaaehtoistyössä on tärkeää muistaa antaa itselleen kiitosta

Rajanveto kuuluu vapaaehtoistyöhön

22.9.15

Vapaaehtoistyö houkuttaa ja koukuttaa mutta saattaa myös uuvuttaa. Väsähtämisen taustalla voi olla esimerkiksi vapaaehtoisen epärealistinen käsitys omista mahdollisuuksistaan auttaa avuntarvitsijaa.
   Autettava ei ehkä ota hyviksi tarkoitettuja neuvoja vastaan ja on kiittämätön.
   – Kun toimintaan lähtee suurella innolla, voi olla vaikea hyväksyä se, että ihmiset eivät useinkaan toimi, kuten me hyvää tarkoittaen haluaisimme. Jokaisella on oma elämänsä, voimavaransa ja kasvunsa, oululainen työnohjaaja Liisa Viren sanoo.
   Kuten palkkatyössä, myös vapaaehtoistyössä työn tulokset näkyvät ehkä hitaasti, ja tekijän on yritettävä suostua kuluttavaan keskeneräisyyteen.
   Tämäkin saattaa väsyttää innokasta vapaaehtoista.

Vapaaehtoisten henkinen
huolto ei ole outo asia

Liisa Virenin arvion mukaan monissa isoissa yhdistyksissä ja järjestöissä vapaaehtoisille on järjestetty työnohjaus. Henkinen tuki on tärkeää erityisesti silloin, kun vapaaehtoiset kohtaavat vaikeissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä.
   Virenin mukaan työnohjaus merkitsee vapaaehtoisille muun muassa mahdollisuutta tuuletta omia tunteitaan. Kun kokemusten purkamiselle on varattu aikaa, vapaaehtoistehtäviä ei tule vieneeksi niin helposti kotiin.
   Jos työnohjaus tapahtuu isommassa joukossa, ryhmäläisistä voi muodostua työyhteisö vapaaehtoisille.
   – Moni tekee vapaaehtoistyötä yksin eikä arjessa ole välttämättä kohtaamisia muiden kanssa. Siksi työnohjaus voi olla kaivattu paikka kohdata ”kollegoita”, Viren pohtii.

Annatko pikkurillin
vai koko käden?

Virenin mukaan vapaaehtoistyöhön mukaan lähtevien on hyvä pohtia etukäteen, minkä kokoisen siivun he antavat elämästään talkootyölle.
   – Jos vapaa-ajan vastuut heijastuvat muuhun elämästä selviytymiseen, on hyvä olla varuillaan omasta jaksamisestaan.
   Jotta vapaaehtoistoiminta ei uuvuttaisi, vapaaehtoisen on tiedettävä oma paikkansa organisaatiossa, jossa hän toimii.
   Virenin vinkki on:
   – Huolehdi siitä, että saat tehtävääsi heti alussa ohjausta ja tiedät, mihin voit ottaa yhteyttä tarvittaessa. Kukaan ei voi yksin kantaa liian suurta vastuuta.

Onneksi on
empatiaa!

Olisi helppo väittää, että kyky tuntea empatiaa uuvuttaa vapaaehtoisen auttajan nopeasti.
   – Jos empatia on sitä, että heittäytyy liiaksi toisen ihmisen saappaisiin heti vapaaehtoistoiminnan alkuvaiheessa, vaara väsähtämisestä on suuri.
   – Mutta olisi kauheaa, jos meillä ei olisi myötätuntoa toisiamme kohtaan. Empaattisella ihmisellä on tahto kohdata ja taito kuunnella toista. Empaattinen ihminen on hyvä vapaaehtoistyöntekijä, sillä vapaaehtoistoiminta on ennen muuta tasavertaista rinnalla kulkemista, Viren sanoo.
   Empaattisenkin tulisi osata laittaa omia tunteitaan syrjään.
   – Rajojen vetäminen on ammatillisuutta, vaikka puhutaankin vapaaehtoistyöstä.
Viren muistuttaa vanhasta viisaudesta: Maailma ei tule koskaan valmiiksi, sillä ongelmia on paljon. Yksi ihminen voi tehdä vain oman osuutensa.

TEKSTIT: RIITTA HIRVONEN

Kommentoi tai anna palautetta jutuista täällä


Lista henkisen tuen tarjoajista valmisteilla

Kolmisen viikkoa toimineen Oulun vastaanottokeskusten tukiyhdistyksen puheenjohtaja Eero Manninen kertoo käyttävänsä yhdistyksen asioihin 2–5 tuntia päivässä.
   Määrä voi tuntua hurjalta, mutta Manninen sanoo monen muun vapaaehtoisen olevan häntäkin aktiivisempi.
   Manninen ei tunne olevansa ylityöllistetty, mutta myöntää, että työn määrä yhdistyksessä on yllättänyt hänet.
   – Sähköposteja tulvii ja osaan niistä vastaus viivästyy.
  – Se ahdistaa, kun ei saa kaikille vastattua.
   Tukiyhdistyksen hallituksessa on pohdittu vapaaehtoisten henkisen tuen järjestämistä. Kehitteillä on lista auttajista, joihin vapaaehtoiset voivat halutessaan olla yhteydessä. 
   Manninen huolehtii omasta jaksamisestaan liikkumalla ja panostamalla riittävään lepoon aikaisempaa paremmin.
   – Luotan läheisteni tukeen. Olen siinä mielessä onnekas, että minulla on paljon välittäviä ystäviä, joiden kanssa tuntuu hyvältä jutella mistä vaan.
   – Toisaalta rauhallinen elämänrytmi on aika vieras konsepti minulle. Saan paljon energiaa tekemisestä.

Artikkeli on osa lehteä 29/2015