Suomen varsinaisesta kehitysyhteistyöstä on katoamassa hallituksen linjauksien seurauksena ensi vuonna noin 400 miljoonaa euroa.
Leikkausten jälkeen Suomen kehitysyhteistyömäärärahat putoavat 0,35 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Samaan aikaan Ruotsi ja Norja korottavat omia kehitysyhteistyömäärärahojaan.
1. INHIMILLISYYS
Elämme yhteisessä maailmassa, jossa jokaisella ihmisellä on yhtäläinen oikeus hyvään elämään. Jokainen on arvokas riippumatta siitä, missä ja millaisissa oloissa hän elää.
Jos suljemme silmämme toisen kärsimykseltä, kavennamme omaa inhimillisyyttämme.
Moderni tiedonvälitys ja liikkumisen helppous on tehnyt maailmasta entistä pienemmän. Olemme yhä riippuvaisempia toisistamme. Se, mitä teemme täällä, vaikuttaa ihmisten elämään muualla ja päinvastoin. Emme voi väistää vastuutamme siitä, millaisessa maailmassa elämme.
Kehitysyhteistyö on yksi tapa kantaa vastuuta siitä, että oikeudenmukaisuus ja lähimmäisenrakkaus toteutuvat ihmisten elämässä kaikkialla maailmassa.
2. TURVALLISEMMAN JA RAUHALLISEMMAN MAAILMAN RAKENTAMINEN
Väkivaltaiset konfliktit ovat monen humanitaarisen kriisin, pakolaisvirtojen ja ruokapulan taustalla.
Maapallolla vesi, veljelysala, polttopuut ja moni muu elintärkeä asia jakautuu epätasaisesti ihmisten kesken.
Tämä synnyttää väkivaltaisuuksia.
Kehitysyhteistyön avulla autetaan jakamaan hyvään elämään kuuluvia välttämättömyyksiä oikeudenmukaisesti niin, että mahdollisimman moni pystyy asumaan omalla kotiseudullaan.
Näin jätetään myös vähemmän kasvutilaa Isiksen ja Boko Haramin kaltaisille terroristiliikkeille, jotka hyödyntävät jäsenrekrytoinnissaan nuorten turhautuneisuutta sekä toimeentulomahdollisuuksien puutetta.
3. LUONNON SÄILYTTÄMINEN
Ilmastonmuutoksen seurauksena monilla alueilla sateet vähenevät ja pula vedestä kasvaa. Ruokapula uhkaa jatkuvasti esimerkiksi niin kutsuttua Afrikan sarven aluetta, jossa sijaitsevat muun muassa Somalia ja Eritrea. Odotetut sateet jäävät yhä useammin tulematta tai ne tulevat kylvämisen kannalta liian myöhään.
Tämän vuoksi sadot jäävät jatkuvasti liian pieniksi.
Kehitysyhteistyön avulla vahvistetaan yhteisöjä niin, että lyhytaikainen kuivuus tai rankkasateet eivät saisi aikaan pakolaisvirtoja tai humanitaarista kriisiä. Yhteisöjä tuetaan esimerkiksi ruuan varastoinnissa, säänkestävässä rakentamisessa sekä muussa ääri-ilmiöihin varautumisessa esimerkiksi Filippiineillä.
4. PAKOLAISUUDEN VÄHENTÄMINEN
Maailmassa on tällä hetkellä pakolaisia enemmän kuin koskaan. Selvästi suurin osa heistä on maan sisäisiä pakolaisia. He ovat jättäneet kotinsa paikallisen konfliktin tai ruokapulan takia. Pelkästään Kongon demokraattisessa tasavallassa on yli miljoona maan sisäistä pakolaista. Monet asuvat leireissä.
Elämä pakolaisleireillä on sekä niukkaa että henkisesti ja fyysisesti raskasta. Esimerkiksi Zaatrin pakolaisleirillä Jordaniassa on yli 80 000 pakolaista. Kehitysyhteistyö- ja humanitaarisen avun järjestöt auttavat leireillä ruuan, suojan ja toimeentulon hankkimisessa.
Välimeren yli Eurooppaan on pyrkinyt syyskuun alkuun mennessä tänä vuonna 350 000 ihmistä maailman turvattomimmista paikoista, Somaliasta, Eritreasta ja Syyriasta.
5. OIKEUDENMUKAISEN TALOUSKASVUN VARMISTAMINEN
Jokainen ihminen haluaa elättää itsensä ja oman perheensä. Jotta tähän voi pystyä, on oltava mahdollisuus tehdä töitä.
Köyhyys on maailman rakenteissa.
Se tarkoittaa, että kaikki eivät koskaan saa mahdollisuutta tehdä työtä, joka takaisi elannon edes itselle. Monissa maissa esimerkiksi oikeus omistaa maata on rajattu vain pienille ryhmille.
Usein elintason ja elämänlaadun merkittävä paraneminen on kiinni suomalaisen näkökulmasta pienistä asioista: yhdestä maatilkusta, kolmesta kanasta, ompelijaosuuskunnan jäseneksi pääsemisestä tai kirjanpidon alkeista.
Kehitysyhteistyöllä tuetaan opiskelu- ja kouluttautumismahdollisuuksia kehitysmaissa. Luku- ja kirjoitustaito parantavat yksilön työllistymismahdollisuuksia sekä laajemmin valtion taloutta.
6. IHMISOIKEUKSIEN PARANTAMINEN
Kun köyhyys ja eriarvoisuus ovat sisäänrakennettu lainsäädäntöön tai perinteisiin, ihmisoikeudet eivät toteudu.
Esimerkiksi Keniassa tai Guatemalassa suuryhtiöt voivat yhä ottaa omaan käyttöönsä kylän tarvitsemat viljelysvedet tai hakata yhteisön toimeentulon lähteenä olevat metsät.
Toisilta yhteisön perinteet voivat riistää oikeuden saada työstään palkkaa.
Monissa maissa naiset eivät saa omistaa maata, periä tai hallita rahaa. Silti he tuottavat kehitysmaissa jopa 80 prosenttia kaikesta ruuasta.
Jos ihmiskunta jättää puolet jäsenistään yhteiskunnan ulkopuolelle, kehitystä ei voi tapahtua. Tyttöjen koulutustason kasvaminen parantaa tutkitusti sekä miesten että naisten asemaa yhteisössä.
+1 SINÄ VOIT OIKEASTI VAIKUTTAA
Maailman ongelmat ovat monimutkaisia. Yhden ihmisen näkökulmasta kyse on kuitenkin yksinkertaisista asioista: omasta kodista, perheen turvallisuudesta, lasten koulutuksesta, tulevaisuuden toivosta.
Yksi ihminen voi vaikuttaa siihen, että toinen saa niihin mahdollisuuden.
SAARA LEHMUSKOSKI
SATU HELIN
Kirjoittajat ovat Kirkon Ulkomaanavun työntekijöitä. 6 + 1 syytä -juttu on julkaistu laajempana Ulkomaanavun Tekoja-lehdessä syyskuussa 2015.
Kommentoi ja anna palautetta jutusta täällä
Yhteisvastuukeräyksen kohdemaa vaihtuu, syynä leikkaukset
Aivan lähiviikkoina selviää, mikä on vuoden 2016 Yhteisvastuukeräyksen ulkomainen kohde. Ensi vuoden kansainväliseksi kohteeksi suunniteltu Mosambik vaihtuu johonkin toiseen maahan, jossa Kirkon Ulkomaanapu tekee työtä.
Muutos johtuu Ulkomaanavun päätöksestä ajaa alas Mosambikissa ja neljässä muussa maassa tehty työ.
Taustalla ovat hallituksen linjaukset kehitysyhteistyömäärärahojen leikkauksista. Säästöt kohdistuvat myös Kirkon Ulkomaanavun saamiin määrärahoihin.
Alkuperäisen suunnitelman mukaan keräysvaroilla oli tarkoitus tukea Mosambikissa lasten ja nuorten parissa tehtävää työtä.
Vaikka kohdemaa vaihtuu, yhteisvastuu tukee kehitysmaiden nuorten koulutusta.
Yhteisvastuukeräyksen suunnittelija Salla Peltonen kuvaa keräyskohteen vaihtumista näin äkillisesti harvinaiseksi tapahtumaksi.
– Olemme pahoillamme Mosambikin lasten ja nuorten puolesta.
Yhteisvastuukeräyksessä on perinteisesti kerätty varoja sekä kotimaahan että ulkomaille. Peltonen pitää keräyskäytäntöä erityisen ajankohtaisena ja hienona juuri tällä hetkellä.
Turvapaikanhakijoiden suuri määrä on herättänyt suomalaisten parissa epäilyksen, unohtuuko pakolaisvirran alle kotimainen avuntarve.
Peltosen mukaan yhteisvastuun jakotapa kuvaa sitä, että lähimmäisenrakkaus ylettyy niin lähelle kuin kauas.
– Välittämiseen ei kuulu vastakkainasettelu. Siitä keväällä alkava keräys jälleen kertoo, hän sanoo.
RIITTA HIRVONEN