Jos asumisen perustaitoja ei ole kotona opittu

Oulu ehkäisee häätöjä antamalla asumiseen ohjausta

13.10.15

Oulussa asunnottomuus on paljon pienempi ongelma kuin Suomen muissa suurissa kaupungeissa.
   – Kenttätien palvelukeskukseen päätyvistä asunnottomista 70 prosentille on löydetty asunto ja he ovat lisäksi pystyneet asuntonsa myös pitämään, iloitsevat palveluesimies Heikki Haapapuro sekä tuki- ja kriisiasunto-ohjaaja Harri Annola.
   – Tämä on kova prosentti, kun puhutaan vaikeasti asutettavista ihmisistä, joista osa on saattanut olla vailla asuntoa vuoden tai ylikin, Haapapuro sanoo.
   Oulussa vähäiseen asunnottomien määrään on Annolan ja Haapapuron mukaan vaikuttanut viranomaisten hyvä yhteistyö sekä PAAVO-ohjelma.
   Vuoden lopussa päättyvä pitkäaikaisasuinnottomuuden vähentämisohjelma on kohdennettu juuri vaikeimmin asutettaviin, esimerkiksi useita häätöjä saaneisiin ihmisiin.

Monelta puuttuvat
asumisen perustaidot

Kaupungin ylläpitämässä Kenttätien palvelukeskuksessa on tällä hetkellä väljää: 46-paikkaisessa talossa on kirjoilla 28 asunnotonta.
   Annolan ja Haapapuron mukaan asunnottomuus ei Oulussa johdu asuntopulasta, vuokra-asuntoja on tarjolla riittävästi.
   Ennemminkin on kyse siitä, että ihmisiltä itseltään puuttuu asumisen perustaitoja.
   Päihde- tai mielenterveysongelmat voivat olla syy asunnottomuuteen, mutta yhä yleisempää on, että ilman asuntoa jää ihminen, jolla ei ole kykyä noudattaa yhteisiä pelisääntöjä.
   – Esimerkiksi työttömäksi jäävän vuorokausirytmi kääntyy helposti päinvastaiseksi kuin useimmilla työssä käyvillä.
   – Kun nukutaan päivät ja valvotaan yöt ja toisten huomioon ottamisen taito puuttuu, syntyy herkästi yhteentörmäyksiä kerrostalon muiden asukkaiden kanssa, tietää Annola.
   Kun epäsosiaalinen käytös tai vuokrarästit vievät yhden asunnon alta, asumisongelmainen siirtyy asumaan toisaalle, kunnes edessä on uusi häätö. Asumishistoria vaikeuttaa seuraavan asunnon löytämistä.

Tarvittaessa neuvotaan
vaikka imurointia

Kenttätien palvelukeskuksen tavoitteena on järjestää asunnottomalle inhimillinen perusasuminen sekä luoda edellytyksiä normaaliin elämään ja asumiseen.
   Työntekijät selvittelevät yhdessä asunnottoman kanssa solmuun menneitä asioista muun muassa vuokranantajan ja ulosottoviranomaisen kanssa.
   – Olemme apuna ja tukena lomakkeiden täyttämisessä. Vuokra-asuntohakemuskin voidaan jättää yhdessä. Tämä on ihan konkreettista vierellä kulkemista, Haapapuro ja Annola kuvailevat.
   Asiakkaalle saatetaan kädestä pitäen näyttää, kuinka pölynimuri toimii, kuinka tehdään perusruokaa tai kuinka pestään pyykkiä.
   – Tällaiset elämisen perusasiat voivat olla aivan hukassa varsinkin nuorilta, joilla nämä asiat on aina huolehtinut äiti – tai lastenkoti, Annola sanoo.
   – Asumisen malli omaksutaan kotoa, Haapapuro jatkaa.
    Yksi merkittävä asunnottomien joukko ovat huumeita käyttävät nuoret aikuiset.
   – He asuvat usein kimppakämpissä. Kun asunnossa vuokralla oleva saa häädön, koditta voi jäädä kerralla kymmenen ihmistä.
   Huumenuorille pitäisi Annolan mukaan pystyä tarjoamaan kokonaisvaltaisempaa apua.
   – Tällä hetkellä heille on vain ylläpitävää hoitoa: ruokaa ja katto pään päälle.

MINNA KOLISTAJA

Artikkeli on osa lehteä 32/2015