Jos tunnistat tämän Kellon päiväkerhossa 1981 otetun kuvan henkilöt

Päiväkerhojutun arkistokuvat herättivät muistoja

15.10.15

Kaksi viikkoa sitten ilmestyneessä Rauhan Tervehdyksessä kerroimme päiväkerhojen 70-vuotisjuhlavuodesta.
   Jutun kuvituksena oli takavuosien päiväkerhoista muutama mustavalkokuva, joissa näkyviä henkilöitä pyysimme lukijoita tunnistamaan.
   Lehden kansikuvana (kuvista ylimmäinen) oli otos, josta ei ennakkoon tiedetty mitään. Facebookin avulla saatiin selvitettyä, että kuva on Rajakylän seurakuntakodista ja tummakutrinen lastenohjaaja nimeltään Aulikki Markus.
   Oululainen Katja Kärkkäinen, omaa sukuaan Halvari, tunnisti kuvasta useita lapsuusystäviään.
   – Kuvasta katsoen Aulikin oikealla puolella on Mirka Ojala ja hänen oikealla puolellaan luultavasti Kati Portaankorva. Äitini oli tuolloin perhepäivähoitaja ja me kolme hänen hoidossaan olevaa kävimme kerhossa.
   Kärkkäinen tunnisti myös kameraan selin olevan pojan Sampo Leppävaaraksi. Hänen oikealla puolellaan mustavalkoisessa paidassa puolestaan on Liisa Suistola.
   – Minun pääni näkyy luultavasti heti siinä oikealla, koska olimme ja olemme Liisan kanssa yhä hyvät ystävät, hän jatkaa.
   Kärkkäinen veikkaa, että kuva on otettu vuonna 1981, jolloin lapset olisivat kuvassa noin viisivuotiaita.

Postivierailu innosti
lapsia auttamaan

Vuodelta 1988 oli kuva, jossa päiväkerholaiset ovat tutustumassa Kaijonharjun Postiin.
   Pipopäiden takana näkyvän naisen Tuiran seurakunnan väki tunnisti jo eläkkeellä olevaksi lastenohjaaja Satu Vaskuriksi
   Eräs lukija tunnisti postinhoitajan Anna-Liisa Järveläksi. Mökiltä tavoitettu Järvelä kertoo, että Postissa kävi tuohon aikaan paljon lapsiryhmiä.
   Järvelä havainnollisti lapsille postin toimintaa kertomalla, kuinka kirjeen kirjoittamisen jälkeen se laitetaan kuoreen ja siihen merkki päälle, jotta kirje lähtee liikkeelle.
   Lapset kuulivat myös, että käytettyjen postimerkkien keräämisellä voi auttaa lapsia Ambomaalla.
   – Muistan, kun erään tällaisen vierailun jälkeen postiin tuli kaksi tyttöä. He olivat keränneet kuoren täyteen postimerkkejä ja pyysivät minua lähettämään ne myytäväksi. Ja niinhän minä lähetin, Järvelä muistelee innokkaita auttajia.

ELSI SALOVAARA

Artikkeli on osa lehteä 32/2015