Protestanttisissa maissa kuvien lukemisen taitoa ei juuri opeteta, ja siksi se onkin meillä lähes kadonnut. Sen sijaan katolisissa maissa kuvien lukemista opetetaan koulussa ja siellä taito onkin paremmin hallussa, sanoo symbolitutkija Liisa Väisänen.
Hän on vastikään julkaissut kirjan Mitä symbolit kertovat, jossa käsitellään kuvataiteessa yleisesti esiintyvää symboliikkaa.
Kirjan lähtökohtana on opettaa tavallisille ihmisille taideteosten lukemista uudella tavalla.
Maalauksiin on kätketty valtava määrä erilaisia merkityksiä symbolisen kuvakielen muodossa. Maalaukset ovat olleet täynnä viestejä oman aikansa ihmisille, mutta myös nykyihminen voi suhteellisen helposti oppia lukemaan niitä.
Taiteen lukemista voi oppia kuin vierasta kieltä. Kun opettelee ensiksi tunnistamaan vaikka yhden tai kaksi symbolia, taidemuseokäynneistä tulee aiempaa mielenkiintoisempia.
Vanhat symbolit
uudessa käytössä
Väisäsen mukaan symboleiden suhteen eletään nyt uuden tulemisen aikaa.
Kosketusnäyttöjen maailmassa symbolit saavat uudenlaisen merkityksen, kun asiat löytyvät kuvakkeiden eivätkä sanojen takaa.
Myös yleisesti nyt eletään kuvakeskeisemmässä maailmassa kuin aiempina vuosikymmeninä.
Kuvakielen tulkinnassa on Väisäsen mukaan havaittavissa myös sukupolvieroja.
– Nykypäivän viisikymppiset ovat olleet vähemmän tekemisissä kuvakielen kanssa kuin nykynuoret. Siksi heille kaikki asiat eivät aukea yhtä helposti kuin nuorille, Väisänen sanoo.
Symbolit ovat nuorempien ikäluokkien keskuudessa tuttuja myös tatuointien kautta. Niissä kuvilla halutaan viestiä asioita, jotka eivät välttämättä heti aukea kaikille.
Arkisten symbolien
pitkä historia
Uudessa käytössä olevilla symboleillakin on usein pitkä historia, vaikka sitä ei heti tulekaan ajatelleeksi. Esimerkiksi puhelimesta tuttujen vihreän ja punaisen luurin merkitykset ovat todella vanhoja.
– Värit itsessään ovat jo symboleja. Vihreä väri sallii ja punainen kieltää, Väisänen selittää.
Symbolien tulkinnassa on jonkin verran kulttuurien välisiä eroja.
Esimerkiksi väreistä musta on länsimaissa kuoleman väri, mutta Aasiassa valkoinen yhdistetään kuolemaan.
Eroja symbolien tulkinnassa löytyy kuitenkin myös länsimaiden väliltä.
– Esimerkiksi Facebookin tunnetuksi tekemällä peukuttamisella on anglosaksisissa kulttuureissa positiivinen merkitys, kun taas Kreikassa ja Italiassa sitä pidetään negatiivisena, Väisänen kertoo.
Länsimainen taide
perustuu kristinuskoon
Symbolit pohjautuvat Väisäsen mukaan hyvin pitkälle kristilliseen perinteeseen.
– Osa symboleista perustuu mytologiaan, mutta sanoisin, että jos ei tunne kristillisyyttä, 80 prosenttia maalauksista ja niiden symboliikasta jää ymmärtämättä.
Kristillisiä symboleja esiintyy paljon maalauksissa, koska 1800-luvulle saakka suurin taiteen tilaaja koko Euroopassa oli kirkko.
Suomessa kristillisiä symboleja tunnetaan Väisäsen mukaan suhteellisen huonosti, vaikka keskeisimmät tunnusmerkit, kuten risti, ovat lähes kaikille tuttuja.
Etelä-Euroopan maihin verrattuna Suomessa kristilliset symbolit eivät ole yhtä näkyvillä arjessa, mikä voi vaikuttaa siihen, että ne tuntuvat ihmisille vierailta.
– Italiassa on ihan tavallista, että sairaalassa tai poliisiasemalla on krusifiksi seinällä. Suomessa kristilliset symbolit on totuttu näkemän vain kirkoissa ja vastaavissa tiloissa, Väisänen toteaa.
SANNA ALAVAIKKO