Vaikutus alle 18-vuotiaisiin pitää arvioida esimerkiksi kun seurakunta myy leirikeskuksen tai lakkauttaa lastenohjaajan toimen
Kaikessa kirkollisessa päätöksenteossa on huomioitava lasten ja nuorten etu. Säännös lapsivaikutusten arvioinnista tuli kirkkojärjestykseen tämän vuoden alussa.
Seurakuntatasolla se velvoittaa kirkkovaltuustoa ja -neuvostoa, seurakuntayhtymissä seurakuntaneuvostoja, yhteistä kirkkoneuvostoa ja valtuustoa.
Vaikutukset lapsiin ja nuoriin tulisi arvioida esimerkiksi silloin, kun päätös koskee toimitiloja tai osallistumisen kustannuksia – siis esimerkiksi kun seurakunta suunnittelee leirikeskuksen myyntiä tai leirimaksujen korottamista.
Lapsivaikutukset pitäisi arvioida myös muun muassa kun valmistellaan toimintasuunnitelmia sekä virkojen tai toimien lakkauttamisia.
”Ollaan vielä
opettelun asteella”
– Täytyy tunnustaa, että lapsivaikutusten arviointi on seurakunnissa vielä aika vähäistä ja opettelun asteella, sanoo Oulun seurakuntayhtymän yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja Pauli Niemelä.
Lapsivaikutusten arvioinnin menetelmä on Niemelän mukaan otettu kirkossa vastaan hiukan varauksellisesti.
– On ehkä ajateltu, että se teettää ylimääräistä työtä tai että siitä tulee pakkopulla, epäluonteva osa päätöksentekoprosessia.
Niemelä sanoo saaneensa itse lisäpontta lapsivaikutusten arviointiin tämänsyksyisessä kirkolliskokouksessa:
– Turussa muistutettiin, että kirkon keskushallinnonkin talousarviosta pitää tehdä lapsivaikutusten arviointi. Sellainen sisältyy myös Oulun seurakuntayhtymän talousarvioon, Niemelä sanoo.
Lapsiasiahenkilöllä
muistuttajan rooli
Seurakuntiin nimetyillä lapsiasiahenkilöillä on hänen mukaansa tärkeä muistuttajan rooli: lapsivaikutuksien arvioinnin pitäisi olla osa arkista työtä seurakunnissa.
– Olisi hyvä, että lapsiasiahenkilö on seurakunnan työntekijä. Hän on lähempänä arjen seurakuntatyötä ja voi vaikuttaa alle 18-vuotiaiden edun huomioimiseen jo ennen kuin asia on päätöksentekovaiheessa, Niemelä perustelee.
Niemelä muistuttaa, että päätösten vaikutuksia lapsiin ja nuoriin on seurakunnissa arvioitu jo ennen kuin LAVA-säännös lisättiin kirkkojärjestykseen.
– Palautteen kysyminen työalan kohderyhmiltä on normaali osa työtä. Esimerkiksi Kiimingissä perhekerhon hartauksia muutettiin palautteen perusteella toiminnallisemmiksi eli lasten kannalta paremmiksi.
Tyrnävällä on kaksi
lapsiasiahenkilöä
Kirkon LAVA-ohjeistuksen mukaan seurakuntaan olisi hyvä nimetä kaksi lapsiasiahenkilöä, työntekijä ja luottamushenkilö. Näin on toimittu muun muassa Tyrnävällä.
– Meillä lapsiasiahenkilöä ei ole tarvittu tähän mennessä juuri mihinkään, sanoo lastenohjaaja Meiju Kaakinen. Hänen lisäkseen lapsiasiahenkilönä toimii Henna-Leena Isokääntä.
Lapsiasiahenkilön rooli, toimivalta ja vastuualue pitää määritellä selkeästi, sanoo ohjeistus. Saman on huomannut myös Kaakinen:
– Toimenkuva on kieltämättä vähän epäselvä. Se pitää kirkastaa, jotta seurakunta hyötyisi tästä systeemistä, sanoo Kaakinen, joka on jo varannut itselleen paikan syksyllä 2016 järjestettävästä LAVA-koulutuksesta.
Lapsiasiahenkilön tehtävänä voi olla esimerkiksi organisoida kysely, jolla selvitetään lasten ja nuorten mielipiteitä.
– Tyrnävällä voisi esimerkiksi tukea alueellista seurakuntaelämää ja selvittää, millaista toimintaa kaipaavat Murron ja Temmeksen alle 18-vuotiaat, Kaakinen ideoi.
MINNA KOLISTAJA