Yhä useampi pappila muuttuu yksityiskodiksi, eikä purkaminenkaan ole mahdotonta
Oulun seurakuntayhtymä myy kaksi pappilaansa. Toinen on Oulunsalon pappila ja toinen Salmelan pappila Haukiputaalla.
Rakennukset tontteineen myydään tarjousten perusteella. Tarjouksia voi jättää 2. joulukuuta saakka.
– Molemmat ovat kaavalla suojeltuja kohteita, kertoo Oulun seurakuntayhtymän taloussuunnittelija Jouko Hanhela.
Kaava määrittelee esimerkiksi sen, että rakennuksen ulkoasun on pysyttävä entisellään. Sisätiloja voi päivittää nykyaikaisemmiksi.
Kaavamuutosta
voi hakea
Haukiputaalla sijaitseva Salmelan pappila on luokiteltu maakunnallisesti merkittäväksi, kylämaisemallisesti arvokkaaksi kohteeksi. Se on nyt myynnissä olevista kohteista myös paremmassa kunnossa.
Hanhela arvioi, että erityisesti Oulunsalossa uudella ostajalla voi olla kiinnostusta hakea kaavamuutosta.
Sisäilmaongelmien vuoksi käyttökiellossa ollut pappila on hyvällä paikalla keskellä kylää.
Kohteista on tehty kuntoarviot, joihin kiinnostuneet pääsevät tutustumaan.
– Molemmista on tullut kyselyjä ja kiinnostuneille olen lähettänyt kuntoarviot, Hanhela kertoo.
Kuntoarvion mukaan Oulunsalon pappilan kunnostus tulisi 1,5 kertaa niin kalliiksi kuin vastaavan uuden rakentaminen.
Yhteisöjen olohuoneista
yksityiskodeiksi
Oulun yliopiston arkkitehtuurin osastolla lehtorina työskentelevä Anu Soikkeli on väitellyt Suomen vanhoista pappiloista. Tuolloin hän keräsi kattavat tiedot muun muassa pappiloiden omistussuhteista ja käyttötarkoituksista.
Pappiloiden myynti-ilmoitukset eivät yllätä häntä.
– Seurakuntiin on kerääntynyt vuosikymmenten varrella kiinteistöomaisuutta, ja säästöjä haettaessa ne ovat luonnollinen myyntikohde.
Suurin osa pappiloista on jo siirtynyt pois alkuperäisestä käyttötarkoituksestaan seurakunnan kirkkoherran ja hänen perheensä kotina. Pappilat ovat olleet perinteisesti myös kylän keskus ja yhteinen juhlapaikka.
Korjausrakentamiseen perehtyneenä tutkijana Soikkeli on surukseen huomannut, että epärealistisen korkeat lähtöhinnat ovat voineet johtaa siihen, että pappilat jäävät rapistumaan vuosiksi.
Tarjouskaupassa korkea lähtöhinta ei rajoita kiinnostusta. Yhä useampi pappila muuttuu yksityiskodiksi.
– Toivon, että seurakunnat ajattelisivat myyntiä kulttuuritekona ja ottaisivat huomioon ostajan tavoitteet ja asenteen.
Anu Soikkelin näkemyksen mukaan ideaalitilanne olisi sellainen, jossa pappilan ovet olisivat jatkossakin ainakin osittain auki, jotta ihmiset pääsisivät katsomaan paikkoja, joihin heillä liittyy muistoja.
Oulun seurakuntayhtymä ei ole määritellyt erityisiä ehtoja pappiloiden ostajille.
Kaupat lukkoon
aikaisintaan keväällä
Kovin nopealla aikataululla omistajanvaihdos ei tapahdu. Päätöksenteon tukena on myös ulkopuolisen asiantuntijan tekemä arvio kohteen markkina-arvosta.
Seuraavaksi tarjoukset etenevät yhteiseen kirkkoneuvostoon, joka tekee yhteiselle kirkkovaltuustolle esityksen siitä, otetaanko ne käsittelyyn vai hylätäänkö.
Jos valtuutetut päättävät hyväksyä jonkin tarjouksen, asia etenee Oulun tuomiokapituliin. Piispan johtaman tuomiokapitulin lausunnon pohjalta asia päätetään lopullisesti kirkkohallituksessa.
Nyt myynnissä olevat kaksi pappilaa ovat tulleet seurakuntayhtymän omistukseen seurakuntaliitosten myötä. Keskustassa sijaitseva Vanha pappila ja Oulujoen pappila jokivarressa ovat yhä sen omistuksessa.
Kolmas nykyisen Oulun alueella sijaitseva pappila Kiimingissä toimii yhä kirkkoherran ja hänen perheensä asuntona.
Seurakuntayhtymän tavoitteena on vähentää 15 prosenttia kiinteistökannastaan vuoteen 2017 mennessä. Jouko Hanhelan mukaan myös Oulunsalon kanttorila on tulossa myyntiin.
TEKSTIT: ELSI SALOVAARA
Lisätietoja myynnissä olevista pappiloista voi pyytää Jouko Hanhelalta, p. 044 3161 554.
Lumijoen entinen pappila on myös myynnissä
Kankaanpääntie 84, Lumijoen entinen pappila, on ollut Merja Aakon ja Aku Ahlholmin perheen koti neljä vuotta. Pariskunta osti vuonna 1903 rakennetun talon pihapiireineen kodiksi perheelleen.
He ovat pitäneet kyläläisille tutun pappilan ovia myös avoinna tarjoamalla majoitusta bed & breakfast -tyyliin. Pihapiirissä on toiminut myös kesäpuoti ja naapuruston kanssa on järjestetty yhteistä joulutapahtumaa.
Entinen pappila on kuitenkin nyt myynnissä.
– Pidämme taloa myynnissä marraskuun loppuun, kertoo Aku Ahlholm.
Perhe on tykännyt asua korkeissa huoneissa historian keskellä. Syynä myyntiaikeille ovat arjen haasteet.
– Käymme molemmat Oulussa töissä, samoin osa lapsista kulkee siellä koulussa. Onhan tämä välillä melkoista rumbaa.
Ahlholmin mukaan pappilassa asumisessa on jotain erityistä.
– Meillä on ollut alusta alkaen ajatus, että koetamme pitää ovia auki. Se on ollut kyläläisistä mukavaa, vaikka yksityiskotihan tämä nykyään on, eikä meiltä ole sellaista odotettu.
Onko sinulla muistoja jostakin näistä pappiloista, millaisia? Millaisessa käytössä pappiloiden pitäisi sinun mielestäsi olla?
Kommentoi ja anna palautetta jutusta täällä