Suomessa ei tarvita oman käden oikeutta, muistuttaa Kempeleen kirkkoherra Kimmo Helomaa
Kun jotain väkivaltaista tapahtuu, se herättää huolta ja pelkoa. Väkivalta synnyttää myös vihaa.
Näin on käynyt Kempeleessä viime viikon maanantaina ilmi tulleen raiskausepäilyn seurauksena. Poliisi on kertonut, että epäilty on ulkomaalaistaustainen, mutta ei ole vahvistanut median tietoja, joiden mukaan hän olisi turvapaikanhakija.
Kempeleen seurakunnan kirkkoherra Kimmo Helomaa kirjoitti pian tapauksen jälkeen seurakunnan nettisivuille blogitekstin. Siinä hän muistutti muun muassa siitä, että kaikkia maahanmuuttajia ei voi tuomita yhden takia.
Helomaa painotti, että Suomi on oikeusvaltio: ”Meillä on siis toimiva esivalta, johon voimme luottaa. Tässä maassa ei ole tarvetta omankädenoikeuteen, joka on jo itsessään rikos ja joka usein satuttaa aivan sivullisia ja syyttömiä. Tunteet on syytä pitää kurissa. Syylliset löydetään ja heitä rangaistaan – kuten oikein on – säällisessä ja laillisessa järjestyksessä.”
Vanhemmat huolissaan
nuorten kulkemisista
Kempeleen seurakunnan nuorisotyöntekijä Pia Rättyä kertoo, että häneen ovat väkivaltateon teon jälkeen eniten olleet yhteydessä hätääntyneet vanhemmat.
– Heitä on huolestuttanut se, onko turvallista päästää nuoria Vanhassa pappilassa järjestettäviin tilaisuuksiin.
Vanhemmilta on tullut toive, että tapahtumia siirrettäisiin Vanhasta pappilasta kirkkoon – kauemmaksi vastaanottokeskuksesta.
Rättyän mukaan nuoret ovat olleet surullisia sekä väkivallanteon kohteeksi joutuneen tytön että maahanmuuttajien puolesta.
– Nuoret eivät usko, että he kaikki ovat väkivaltaisia.
Helomaa kehottaa blogitekstissään rukoilemaan väkivaltateon kohteeksi joutuneen tytön ja hänen omaistensa ja ystäviensä puolesta. ”Uhrin tukena voi olla, vaikka häntä ei tuntisikaan.”
Aina pitää
olla toivoa
Kuinka Kempeleen tapahtumien synnyttämien pelon ja vihan tunteiden kanssa pitäisi toimia?
– Tärkeintä on, että puhutaan, niin perheissä kuin kouluissa. Lasten on saatava turvaa aikuisilta, painottaa Oulun seurakuntien erityisnuorisotyöntekijä Outi Leinonen.
Lapsille ja nuorille pitää puhua heidän kehitystasonsa mukaan ja antaa sellainen vastaus, jonka ajattelee heidän ymmärtävän, hän pohtii.
Leinosen mukaan niin lasten kuin aikuisten olisi koetettava tunnistaa omat tunteensa.
– Aggressiot pitää purkaa rakentavasti heti kun niitä nousee pintaan.
Hän kertoo, että rippikoulussa käydään keskustelua aiheesta, miksi Jumala sallii pahan.
Ihmiset voivat myös suojella toinen toistaan, Leinonen muistuttaa.
Samaa mieltä on myös Pia Rättyä.
– Muistutamme aina nuoria siitä, että he liikkuisivat ryhmissä.
Viime viikon tiistai-iltana Kempeleessä järjestettyyn gospelmessuun osallistui yli sata rippikoululaista ja isosta. Rättyä oli yksi nuorille puhuneista.
– Totesin, että vaikka pelko ja ahdistus ovat läsnä, aina pitäisi olla toivoa.
Pia Rättyä korostaa nuorisotyöntekijöiden olevan nuorten rinnalla kulkijoita ja kuuntelijoita.
ELSI SALOVAARA
”Kaikkia ei saa tuomita”
Kempeleen seurakunnan nuorten illassa torstaina 26. marraskuuta oli paikalla 15–20-vuotiaita kempeleläisiä. Väkivallanteko herätti kommentteja laidasta laitaan.
Moni nuori totesi, että uutisointi tapahtumasta on ollut heidän mielestään leimaavaa.
– Jos sama tapahtuisi jonkun suomalaisen perusjampan toimesta, hyvä että asiasta edes uutisoitaisiin, yksi 15-vuotiaista tytöistä epäili.
Nuorten mukaan vanhemmat ovat enemmän peloissaan kuin he. Kodeissa on painotettu yksin kulkemisen vaarallisuutta.
– Mua kyllä pelottaa vähäsen. Varsinkin silloin, kun on tullut vastaan iso porukka, jossa on puhuttu kovalla äänellä, eräs tyttö kertoo.
Kovin paljoa turvapaikanhakijat eivät silti Kempeleen katukuvassa näy.
– Zeppelinissä he taitavat viihtyä paremmin, arvioi nuori mies.
Hän kertoo huomanneensa, että jotkut maahanmuuttajat kuvaavat tyttöjä kamerakännyköillään. Se on tuntunut epäilyttävältä.
Nuorten mielestä kulttuurien tavoista tarvitaan tietoa puolin ja toisin. Maassa toimitaan kuitenkin maan tavalla, he sanovat.
ELSI SALOVAARA