”Luottamus kirkkoon on lisääntynyt.” Näin otsikoi Helsingin Sanomat viime viikolla artikkelissa, jossa käsiteltiin T-median tekemää kyselyä suomalaisten arvoista ja niiden kehityksestä viime vuosina.
Tutkimuksessa oli nimetty kuusitoista yhteiskunnallista tahoa ja kysytty vastaajalta, kuinka paljon luotat näistä kuhunkin. Niiden joukosta kirkko oli kasvattanut eniten luottamustaan viime vuodesta tähän vuoteen.
Uutisointi on ainakin kirkon työntekijöille huomion arvoinen. Tällainen myönteinen julkisuus on lupa tulkita palautteeksi hyvin tehdystä työstä. Se kannustaa jatkamaan hyvillä mielin.
Käsillä olevat joulunalusviikot ovat seurakuntien toiminnassa vuoden vilkkainta aikaa. Eniten väkeä, kaikkiaan noin miljoona osallistujaa kokoontuu laulamaan kauneimpia joululauluja.
Suomen Lähetysseuran vuonna 1973 ideoima Kauneimmat joululaulut on ollut menestystarina. Siitä on tullut osa suomalaista jouluperinnettä.
Joululaulutilaisuudet tarjoavat hektisessä elämänmenossa ihmisille mahdollisuuden hengähtää hetken ja rauhoittua.
Kirkot ovat jo tiloina sellaisia, että ne auttavat irrottautumaan arjen kiireistä. Yksinäisyyttä ja irrallisuutta tuntevalle tilaisuus tarjoaa voimaannuttavan kokemuksen yhteisöllisyydestä.
Tässä ajassa moni kyselee kirkon sanoman ja jäsenyyden merkitystä omassa elämässään. Moni myös kyseenalaistaa.
Kauneimmat joululaulut koetaan tilaisuudeksi, jonne kirkosta etääntyneenkin on helppo tulla. Yhdessä lauletuissa lauluissa tulee esille joulun kristillinen sanoma. Sillä on mukanaolijalle oma merkityksensä.
Seurakuntien työntekijöillä on nyt kiireitä. Kauneimpien joululaulujen tilaisuuden valmisteluun kannattaa kuitenkin paneutua. Se taitaa olla nykypäivänä monen suomalaisen joulukirkko.
HANNU OJALEHTO
Kirkko myötätuulessa
8.12.15