Turvattomina aikoina kirkon arvo nousee, myös hengellinen etsintä tuo uusia jäseniä
Kirkkoon liittyminen on nyt nousussa. Viime torstaihin mennessä kirkkoon oli liittynyt tämän vuoden aikana 16 822 henkilöä, kun viime vuonna kirkkoon liittyjiä oli 15 701 ja vuonna 2013 tulijoita oli 14 653.
Kirkkoon liittymisille on harvoin mainittu syyksi ihmisten kiinnostus hengellisiin asioihin.
Intoa jäsenyyteen on selitetty sillä, että epävarmoina aikoina kirkon arvo nousee. Kirkko, kuten myös poliisi ja armeija, edustavat ihmisten mielessä kaivattua vakautta ja perinteitä.
Oulun Karjasillan seurakuntapastorin Heikki Karppisen havainto kuitenkin on, että aikuisrippikouluissa hengellisten etsijöiden määrä on ollut viime vuosina hivenen aikaisempaa suurempi.
Karppinen kertoo aikuisrippikoulusta, jossa oli viisi osallistujaa eikä kenenkään perusteluna rippikoulun käymiselle ollut pakko, jotta voisi toimia kummina tai saada kirkkohäät.
– Otokset aikuisrippikoululaisista ovat pieniä, mutta minun kokemukseni on, että tulijoita eivät kiinnosta pelkästään ne oikeudet, joita rippikoulu antaa. He haluavat olla kirkon täysivaltaisia jäseniä.
Evankeliumissa
on imua
Kirkkohistorioitsija, Raahen seurakuntapastori Teemu Kakkuri toteaa, että yksi selitys kirkkoon liittymisille on kiinnostus hengelliseen sanomaan. Kirkon ydinviestissä Jeesuksesta ja Jumalasta on imua.
Kakkurin mukaan on vaikea sanoa, kuinka paljon kirkkoon liitytään uskonnollisen heräämisen seurauksena.
– Pieni joukko, ehkä keski-ikäisiä – en osaa arvioida, hän pohtii.
Raahessa on järjestetty aikuisrippikouluja aiempaa useammin kasvavan kysynnän vuoksi, mutta tarkkoja syitä rippikoulun käymiselle ei ole selvitetty. Kakkuri uskoo, että kiinnostus kristillisen identiteetin pohtimiseen kasvaa sitä mukaa, kun uutiset nostavat esille suomalaisille vieraita uskontoja, kuten islamilaisuuden.
– Euroopassa on kiivasta maailmankatsomuksellista liikehdintää. Se voi lisätä mielenkiintoa omaan perinteeseen: keitä me kristityt olemme, mikä meidän kulttuurimme on?
Kakkuri korostaa, että kimmokkeita viimeaikaisille kirkkoon liittymisille voi vain pohtia, sillä tarkkoja tietoja syistä ei ole tutkittu.
Kylmä kyyti herättää
kaipuun kirkon viestille
Onko kirkko onnistunut viestinnässään erityisen hyvin, koska liittyjiä on ollut tänä vuonna ennätysmäärä?
– Ainakin arkkipiispa Kari Mäkisen rauhoittava ja lohdullinen viesti Pariisin terrori-iskujen jälkeen oli monien mielestä onnistunut, Oulun yliopiston professori, imagotutkija Erkki Karvonen uskoo.
Karvosen mukaan kirkko saattaa edustaa ihmisille kiinnostavalla tavalla turvasaarta aikana, jolloin kaikki, esimerkiksi työpaikat tai terveydenhoito, on suuressa myllerryksessä.
– Moni suomalainen kokee tällä hetkellä, että hallituksen ajama taloudellinen tehokkuus uhkaa heidän arkeaan. Tuntuu kuin ihmisten alta vietäisiin pois kivi kerrallaan ja elämä muuttuu pelottavammaksi.
Kaikelle ei voi
antaa hintalappua
Säästöpuheita ja muutoksia uhkuvaan aikaan osuu tervetulleesti kirkon muistutus siitä, että suomalaisessa elämänmenossa tulee olla muitakin arvoja kuin taloudellinen hyöty, Karvonen sanoo.
Kirkon johto on todennut viime aikoina esimerkiksi arkipyhäkeskustelun yhteydessä, ettei kaikkea, kuten arkivapaita, pidä alistaa talouselämän vallalle.
– Kirkko voi tehdä epävarmoina aikoina oman osuutensa turvan tarjoamisessa, ja se on jo todennäköisesti toiminut ihmisten mielikuvissa jatkuvan muutoksen vastavoimana, Karvonen pohtii mahdollisia taustoja kirkkoon liittymisille.
RIITTA HIRVONEN