Tutkija Kati Niemelän mukaan puhe synnistä ei puhuttele nuoria
Kokemus ja viesti armosta ja armollisuudesta puhuttelee kaikenikäisiä. Puhe synnistä näyttää saavan vastakaikua vain vanhemmissa ikäluokissa. Näin toteaa tutkija Kati Niemelä.
– Saarna jumalanpalveluksessa on erityisen merkityksellinen vanhemmissa ikäluokissa, nuoremmille harvemmin. Tältä pohjalta nousee kysymys siitä, tarkoittaako synti nuoremmissa ikäluokissa enää mitään.
– Ja onko uskonnollinen kieli nuorille niin vieras, että uskonnollinen puhe ei luo enää merkityksiä, Niemelä kysyy.
Marraskuussa Helsingissä pidetyssä Suomalaisen Teologisen Kirjallisuusseuran tilaisuudessa Niemelä kertoi tuloksia kyselystä, johon oli vastannut 202 ihmistä viidessä jumalanpalveluksessa eri puolilla Suomea.
Huomioiminen
vahvisti uskoa
Kyselyn mukaan jumalanpalvelus vahvistaa uskoa erityisesti silloin, jos osallistuja saa kokemuksen armosta ja armollisuudesta ja kokee, että hänet huomioidaan.
Rippikoululaisille oli tärkeintä, että papit kohtasivat seurakuntalaiset hyväksyvästi ja armollisesti. Toiseksi tärkeintä rippikouluikäiselle vastaajalle oli kokemus siitä, että hänen puolestaan rukoiltiin.
Nuoret ja nuoret aikuiset arvostivat eniten sitä, että jumalanpalvelus korosti Jumalan armahtavaisuutta. Tärkeää oli sekin, että saarna tuntui suunnitellulta.
Aikuiset 36–50-vuotiaat arvostivat yhtä paljon sitä, että jumalanpalvelus korostaa Jumalan armahtavaisuutta kuin sitä, että jumalanpalveluksessa on aikaa seurakuntalaisten kohtaamiselle.
Syntisyydestä muistuttaminen oli saarnassa tärkeintä 51–64-vuotiaille. Toiseksi eniten he arvostivat sitä, että jumalanpalvelus korostaa Jumalan armahtavaisuutta.
Yli 65-vuotiaat pitivät tärkeimpänä saarnaajan ymmärrettävää kieltä. Heille toiseksi tärkeintä oli, että saarnan pääpaino oli Jumalan armossa.
Ympäristö tukee
uskonnollisuutta
Niemelän mukaan uskonnolla on taipumus säilyä vahvana siellä, missä ympärillä olevat ihmiset ajattelevat samoin kuin henkilö itse.
Uskonnottomuus on yhä useammin perittyä. Nuorten uskonnollisuus on heikentynyt erityisesti niissä yhteiskunnissa, joissa vanhempien sukupolvesta vähemmän kuin puolet on uskonnollisia.
– Yhdysvalloissa tehdyn tutkimuksen mukaan nuorten uskonnollisuuteen vaikuttavat ensisijassa perheeseen ja sukupolvien väliseen vuorovaikutukseen liittyvät asiat. Esimerkiksi isovanhempien rooli on tärkeämpi kuin yleensä on tiedostettu.
Uskonnollisuuteen vaikuttavat myös yhteiskunnalliset ja kulttuuriset tekijät, uskonnollisten ryhmät, koulu, ystävät sekä muu lähipiiri.
Media ja ystävät
vaikutusvaltaisia
Niemelä kertoi myös tutkimuksesta, joka perustui vuonna 2001 rippikoulun käyneiden nuorten parissa tehtyyn kyselyyn. Nuoria oli haastateltu 14-, 15-, 20- ja 25-vuotiaina.
Tutkimuksen 250 nuoresta seitsemän prosenttia oli eronnut kirkosta 20 ikävuoteen mennessä ja 25 prosenttia 25 ikävuoteen mennessä.
Niemelän mukaan kirkosta eronneilla oli nähtävissä selvästi vähemmän sukupolvien välisiä uskonnollisia vaikutteita kuin kirkon jäseneksi jääneillä. Ja jos niitä eronneilla olikin, kokemuksella oli taipumus olla kielteinen.
– Kirkosta eronneilla erityisesti isovanhempiin liittyvät uskonnolliset kokemukset olivat harvinaisia.
Eronneilla uskonnolliseen ajatteluun oli vaikuttanut tavallista enemmän media ja ystävät, tutkija kertoo.
JUHANA UNKURI