Intiön pihatapahtumassa 1990-luvulla paistettiin makkaraa.

Oulun seurakuntayhtymä on viisikymppinen

13.1.16

Tammikuun 24. päivänä juodaan juhlakahvit ja puhutaan tulevaisuudesta

Millainen on 50-vuotias Oulun seurakuntayhtymä?
   Virkeä ja toimiva, näkee yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja Matti Kakko.
   Ylilihavuuteen taipuvainen, hidas ja kasvanut suuremmaksi kuin olisi ollut tarvekaan, kuvailee puolestaan tuomiokirkkoseurakunnan virkavapaalla oleva kirkkoherra, tuomiorovasti Matti Pikkarainen.
   Kakon mukaan 50 vuotta on sopiva rajapyykki pohtia uudistustarpeita sekä tehdä linjanvetoja tulevaisuutta ajatellen.
   – Hyvää yhtymämallissa on, että seurakunnat ovat vapautuneet toteuttamaan kirkon perustehtävää, kun kiinteistöjen ylläpito, hallinto, talous ja vastaavanlaiset tehtävät on keskitetty yhtymälle.
   – Seurakunnissa esimerkiksi hautausmaiden hoito on yhdenmukaistunut. Kiinteistöjen kunnossapidon taso on noussut ja kirkkomusiikki on korkeatasoista, Kakko listaa.
   Yhtymän aiempien vuosien päättäjiä Kakko kiittää:
   – Menneinä vuosina on eletty viisaasti. On osattu laittaa säästöön ja sijoittaa tuottaviin investointeihin.
Myös Pikkaraisen mielestä yhtymä on tuonut mukanaan paljon hyvää.
   – Samanlaista esimerkiksi talous-, henkilöstöhallinto- ja kiinteistöpuolen vahvaa osaamista tuskin olisi mahdollista saada kaikkiin yksittäisiin seurakuntiin.

Koko kirkko kaipaa
kulttuurinmuutosta

Yhtymän – ja koko kirkonkin – haasteeksi Pikkarainen nostaa uudenlaisen toimintakulttuurin luomisen.
   – Toiminta perustuu vahvasti omiin kiinteistöihin. Tämä on perua 1950–1960-luvuilta, jolloin alkoi kohdennettu seurakuntatyö. Ajateltiin, että työalojen pitää olla lähellä ihmisiä ja että joka työalalla pitää olla omat tilat.
   Seurakuntayhtymässä investointien ajankohtia tulisi Pikkaraisen mukaan miettiä uudelleen.
   – Yrityksetkin pysäyttävät investoinnit, kun talous on tiukilla. Ei ole kyseenalaistettu, onko järkevää pitää yllä kiinteistöjä, jotta niissä voidaan pitää perhejuhlia.
   Investointitarpeista on yhtymässä erilaisia näkemyksiä, myöntää Kakko.
   – Uskoakseni jokainen päättäjä ymmärtää, että Oulussa tilaisuuksien järjestäminen onnistuu vuokratiloissakin, mutta syrjempänä sellaisia tiloja ei ole tarjolla.
   – Yhtymä joutuu järjestämään sinne tilat. Siksi Ylikiimingin tai Yli-Iin seurakuntatalojen rakentamista ei voi lykätä.
   Pikkarainen peräänkuuluttaa yhtymältä myös rohkeutta pohtia, tehdäänkö yhtymässä ja seurakunnissa jatkossakin kaikki samat asiat kuin nyt.
   – Esimerkiksi hautausmaat voisivat olla kunnan tai valtion hoidossa.

Yhtymä juhlii
24. tammikuuta

Oulujoen kunta liitettiin vuoden 1965 alussa Oulun kaupunkiin. Samalla Oulujoen seurakunta tuli yhteistalouteen Oulun tuomiokirkkoseurakunnan kanssa.
   Oulun evankelisluterilainen seurakuntayhtymä perustettiin 1.1.1966. Samassa yhteydessä perustettiin Karjasillan ja Tuiran seurakunnat.
   Yhtymä on maan viidenneksi suurin. 2013 mukaan tulivat Haukiputaan, Kiimingin ja Oulunsalon seurakunnat. Yli-Iin ja Ylikiimingin seurakunnat olivat liittyneet osaksi Oulujoen seurakuntaa jo aiemmin.
   Yhtymä juhlii 24.1. kello 10 alkaen messulla tuomiokirkossa. Messun jälkeen tarjotaan juhlakahvit Keskustan seurakuntatalossa ja kuullaan puheenvuoroja otsikolla ”Oulun seurakuntayhtymän tulevaisuus”. 

MINNA KOLISTAJA