Virpi Luotolampi ja Anja Salo tutkivat puhelimen kautta Oulunsalon seurakunnan Facebook-sivuja. Oulunsalon seurakunta on aktiivinen Fb:ssa: viime viikolla siellä kerrottiin muun muassa

Sittenkin mieluiten kasvokkain

27.1.16

Seurakunnissa tiedetään, että ihmisiä on kohdattava nykyisin monen kanavan kautta

Haukiputaan seurakunnan pastori Jari Flink julkaisi 9. tammikuuta omassa työprofiilissaan Facebookissa viestin haukiputaalaisvanhemmille: pitäkää huolta nuoristanne, Haukiputaalla liikkuu vaarallista THC-huumetta.
   Flinkin postaus ”osui ja upposi”. Yli 2 600 henkilöä oli jakanut viestin tähän mennessä.
   Kun Flink tietää, että jo hänen omassa tuttavapiirissään viestin innoittamana huumeista on käyty useita keskusteluja, voisi laskea, että muutaman rivin kirjoitus tärkeästä aiheesta on synnyttänyt valtaisan määrän puhetta huumausaineista.
   – Sosiaalisessa mediassa on voimaa. Se tuli jälleen todistetuksi. Tapaus muistutti myös siitä, että somessa viesti lähtee herkästi elämään omaa elämäänsä: lopulta keskustelu lähti kauas siitä, mistä minä alun perin kirjoitin.
 
Somemaailma
pieni osa työtä

Jari Flinkille julkinen työprofiili Facebookissa on keino kertoa papin työstä ajatuksia, tunteita, kokemuksia ja opittua viisautta.
   Tammikuun alkupuolella Flink jakoi työprofiilissaan iltapäivälehden uutisen naisesta, joka kuoli pahoinpitelyn seurauksena. Flink kirjoitti: Toivotan omaisille voimia Jumalalta jaksaa eteenpäin. Olette rukouksissani, kaikki.
   Muita sosiaalisen median välineitä, kuten Twitteriä tai Instagrammia, Flink ei käytä. Hän sanoo keskittyvänsä ennen muuta kasvokkain tapahtuviin kohtaamisiin ihmisten kanssa. Somemaailma on sittenkin pieni osa hänen työtään.
   – Näen, että kohtaamiset kasvokkain ovat minulle se syvin tapa tavata seurakuntalaisia. Ajattelen, että Jeesuksen malli, se että hän liikkui ihmisten keskellä, on hyvä esimerkki minulle.

Eläinvideot eivät
kuulu papin työhön

Flinkillä on myös yksityinen profiili ”naamakirjassa”. Haukiputaan pappi perustelee kahta eri profiilia vitsaillen, että ei halua rasittaa seurakuntalaisia jakamillaan hauskoilla eläinvideoilla.
   Flink kokee myös, että yksityinen ja julkinen profiili ovat työajattomalle papille treenausta erottaa työ ja vapaa-aika toisistaan.
   – Kun olen vapaalla, toivoisin, että osaisin irrottautua työasioista niin, että en silloin viestittelisi asioita, jotka kuuluvat työn piiriin.

Kaikkia some
ei tavoita

Oulunsalon seurakunnan lähetysaktiivi, eläkeläinen Anja Salo sanoo etsivänsä ensisijaisesti Rauhan Tervehdyksestä tietoa seurakunnan lähetystapahtumista. Hän lukee myös Oulun seurakuntien nettisivuja.
   Sähköpostit ilmestyvät Salon älypuhelimeen, mutta tietokoneen äärellä hän ei halua olla joka päivä. Facebookista hän ei innostu.
   Salo tietää, että lähetystyön tukijoiden joukossa on ikäihmisiä, joille somemaailma on vieras.
   Lähetyssihteeri Virpi Luotolampi joutuukin usein miettimään, mitä kautta hän välittää tietoa lähetystyöstä.
   Joskus viestin pitäisi kulkea pikavauhtia, kuten syksyllä, kun seurakunnassa polkaistiin pystyyn keräys turvapaikanhakijoiden hyväksi.
   Luotolampi pohtii myös, millainen tiedotus ja missä välineessä toisi lähetystyöhön uusia vapaaehtoisia esimerkiksi eläkkeelle jäämistä suunnittelevien joukosta.
   Yksi väline tiedon jakamiseen ei riitä.
   Luotolampi ja Salo toteavat kuitenkin, että koskaan ei pidä aliarvioida perinteisestä tiedonvälitystä: kaupan ilmoitustaululle jätetty viesti saatetaan yhä lukea tarkasti.

RIITTA HIRVONEN