Àrpàd Kovàcs.Kuva: Heidi Makkonen

Säästöistä päätettäisiin nyt ehkä toisin

17.2.16

Suomen Lähetysseuran johtaja Seppo Rissanen ja Oulun kansainvälisen työn pastori Àrpàd Kovàcs kummastelevat rajat kiinni -vaatimuksia

Satojen miljoonien leikkaukset kehitysyhteistyön määrärahoista herättivät viime kesänä runsaasti vastustusta.
   Kuitenkin Suomen Lähetysseuran toiminnanjohtaja Seppo Rissanen uskoo, että suomalaisten arvostelu hallituksen päätöstä kohtaan olisi tällä hetkellä monin kerroin voimakkaampaa kuin reilu puoli vuotta sitten. Myös poliittiset päättäjät katsoisivat leikkauksia nyt toisin, hän arvioi.
   Kevään jälkeen Suomeen on tullut yli 30 000 turvapaikanhakijaa ja yhä useampi toteaa, että ihmisiä tulisi auttaa heidän kotimaassaan tai ainakin lähempänä kuin Euroopan turvassa.
   Rissanen on surullinen siitä, että tapahtumat ovat edenneet maailmalla näin dramaattisesti siksi, että kansainvälinen yhteisö ei reagoinut ajallaan Lähi-idän ongelmiin.
   Jälkiviisastelun sijaan Rissanen toteaa, että menneestä oppineena nyt olisi aika auttaa Itä-Afrikan ihmisiä paikan päällä, jotta sieltä ei kiihtyisi uusi pakolaisvirta.
   – Pakolaisleireillä Afrikassa soivat seuraavat hälytysmerkit. Ihmiset eivät jää asutuksiin loputtomiksi ajoiksi, Rissanen ennustaa.

Tuskalle ei voi
kääntää selkää

Kansalaisten rajat kiinni -puheita Rissanen oudoksuu.
   – Miten me voisimme estää ihmisiä huutamasta apua? Voiko kristitty kääntää selkänsä, jos joku pyytää suojelua? Ovathan avunpyyntö ja hätä olemassa, vaikka me sulkisimme niiltä korvat.
   – Sitäkö me toivomme, että ihmiset eivät pyytäisi meiltä apua? Ei ihmisiä voi jättää huutamaan suljetun rajan taakse, heidän avuntarpeensa pitää selvittää.
   Rissasen oma rukous kuuluu tänä päivänä: Herra armahda meitä.
   – Ihmiset kärsivät nyt silmiemme alla. Kymmenen vuoden päästä katsomme tätä aikaa taaksepäin. Hirvittääkö meitä silloin?
   – Jokaisen ihmisen elämä on hauras. Me kaikki joudumme turvautumaan joskus toisiimme apua pyytäen.

Kehitysyhteistyön tulos
ei näy hetkessä

Rissanen palaa kehitysyhteistyön tarpeellisuuteen. Hän puhuu Namibiasta, jossa Lähetysseura on tehnyt työtä yli sata vuotta.
   Lähetystyöntekijät aloittivat muun muassa terveydenhoitotyön ja koulujen perustamisen maan pohjoisosassa Ambomaalla.
   Kirkko on osallistunut vuosikymmenien aikana moniin kehitysyhteistyöhankkeisiin Namibiassa.
   – Nyt maa on demokraattinen tasavalta eikä sieltä tarvitse lähteä turvapaikanhakijaksi. Kaiken taustalla on pitkä vaikuttamistyö yhteistyössä paikallisten kanssa.
   – Kehitysyhteistyön tuloksia voidaan joutua odottamaan pitkään, mutta ne ovat kestäviä.  Nykypäivänä sykli on lyhyt: tuloksia pitäisi tulla nopeasti.

TEKSTIT: RIITTA HIRVONEN

Yksinkertaisia ratkaisuja ei ole

Oulun seurakuntien kansainvälisen työn pastori Àrpàd Kovàcs vierastaa Lähetysseuran Seppo Rissasen tavoin rajat kiinni -vaatimuksia.
   Jos rajan ylitys edellyttää asianmukaisia dokumentteja, Kovàcsin mukaan siitä kärsisivät eniten juuri ne, joiden suojan tarvetta presidentti Sauli Niinistö tähdensi helmikuun alussa valtiopäivän avajaispuheenvuorossa.
   – Kun ihminen lähtee pakoon Syyrian sekasorron keskeltä, hän lähtee liikkeelle hengen hädässä. Mikään ei takaa sitä, että tarvittavat paperit ja passit ovat silloin mukana.
   Myös turvallisten ja turvattomien maiden tarkassa luokittelussa Kovàcs näkee ongelmia.
   – Jos tällainen listaus on jonkinlainen kiveen hakattu periaate, kun ratkaistaan turvapaikanhakijan mahdollisuuksia saada oleskelulupaa, käykö niin, että osa tulijoista heittää passinsa vähän ennen rajaa ojaan saadakseen asianmukaisen turvapaikkakohtelun?
   Kovàcsin mukaan rajojen kiinni laittaminen tarkoittaisi vain sitä, että pakolais- ja siirtolaistulva siirtyisi jonnekin toisaalle.
   – Tuloa ei voi lopulta estää tällä keinoin.