Kirkkohallitus lähettää seurakuntiin tietoa kameravalvontajärjestelmistä vielä tällä viikolla.
– Seurakuntia on infottu asiasta jo muutama vuosi sitten, kun kilpailutimme kameravalvontajärjestelmät. Tällä viikolla seurakuntiin lähtee uudelleen tietoa järjestelmistä, jotka välittävät reaaliaikaista kuvaa pelastuskeskukseen ympäri vuorokauden, sanoo yliarkkitehti Antti Pihkala.
Kirkkohallituksen myöntämää rakennusavustusta voi saada myös kameravalvonnan hankkimisen.
Palo vei ajatukset
vuoteen 1974
Seurakunnille Ylivieskan kirkon palo on varmasti tietynlainen pysähdyspiste katsoa, miten arvokiinteistön suojaus on omassa seurakunnassa järjestetty, arvioi Limingan kirkkoherra Ilkka Tornberg.
Limingassa kirkkoneuvosto käsitteli muun muassa kirkon nykyistä vakuutusturvaa viime viikolla.
Tieto Ylivieskan kirkon syttymisestä vei kirkkoherran ajatukset välittömästi vuoteen 1974, jolloin Tornbergin kotikirkko Pyhäjoella paloi maan tasalle.
– Seurasin silloin läheltä seurakuntalaisten menetyksen tuskaa ja myös sitä, kuinka raskaana silloinen kirkkoherra Aaro Leipälä koki asian.
Ylivieskassa kirkko paloi maan tasalle tunnissa. Pyhäjoella salaman sytyttämä palo pysyi pitkän aikaa pienenä, ja kirkkoherra ehti hakea kirkosta muun muassa alttaritaulun sillä välin kun kattoa yritettiin sammuttaa.
– Paloautoista ei ylletty ruutaamaan vettä katolle saakka ja kun palomiehet kiipesivät katolle, auto ei jaksanut pumpata vettä ylös letkuihin, Tornberg muistaa.
Limingassa kirkon ympäristö on saanut olla rauhassa vuosikausia.
– Kyllä meilläkin kameravalvonta on ollut pohdinnassa kirkon luona tapahtuvan mopo- ja autorallin vuoksi. Tällaiset tapaukset kuin Ylivieskassa vauhdittavat ajatusta valvontalaitteiston hankkimisesta.
Ukkonen pelottaa
Siikalatvalla
Ukkosesta alkunsa saava tulipalo on suurempi riski kuin tuhopoltto, arvioi Siikalatvan talouspäällikkö Tarmo Myllykoski.
– Tulipalon mahdollisuus mietityttää joka kesä, kun laitteet rajulla ukkospuuskalla hälyttävät herkästi.
Siikalatvan seurakunnalla on huolehdittavanaan peräti viisi kirkkoa.
– Meillä on palo- ja murtosuojaus sekä täysarvovakuutus. Nykyinen suojauksen taso on riittävä.
– Kameravalvontaa meillä ei ole. Järjestelmän rakentaminen maksaisi noin 20 000 euroa kirkkoa kohti eli olisi meillä 100 000 euron kustannus.
Suuressa osassa Suomen kirkkoja on käytössä kuivaputkisprinklerijärjestelmä, johon pelastuslaitos pumppaa vettä palon sytyttyä.
– Muunlaista sammutusjärjestelmää ei voi oikein ajatellakaan tiloissa, joissa on jäätymisen vaara, Myllykoski sanoo.
Ylivieskassa palokunta ei kovan kuumuuden ja räjähdysmäisesti levinneen palon vuoksi päässyt kiinnittämään paloletkuja kirkon ulkopuolella sijainneisiin liittimiin.
Kirkon tuhoamista voi verrata terroritekoon: sellainen voi sattua missä vain, sanoo rakennuttajainsinööri Matti Suutari Oulun seurakuntien kiinteistöpalveluista.
Kirkkopaloja ja ilkivaltaa vastaan kirkkoihin on asennettu monenlaisia hälytysjärjestelmiä:
– Kaikissa Oulun kirkoissa on automaattinen paloilmoitinjärjestelmä, murtohälytysjärjestelmä sekä kameravalvonta, Suutari listaa.
Osassa kirkoista on lisäksi automaattinen palonsammutusjärjestelmä, joka ottaa sammutusveden suoraa vesijohtoverkostosta.
Kirkkorakennus viestii
turvaa ja tuonpuoleista
– Itsellä – ja uskoakseni monella muullakin muhoslaisella – käy välillä mielessä, että saahan meidän yli 380 vuotta vanha pyhäkkömme jatkossakin seistä jokitöyräällä, sanoo Muhoksen kirkkoherra Jouni Heikkinen.
Muhoksen arvorakennus on kirkkoherran mukaan suojattu Kirkkohallituksen suositusten mukaisesti.
Heikkisen mukaan kirkon menetys koskettaa ihmisiä, koska kirkko on paljon enemmän kuin rakennus:
– Olemassaolollaan se tuo paikkakuntalaisten elämään tiettyä turvallisuutta. Kirkko ei ole vain ajallinen kulttuurirakennus, vaan kirkkorakennuksen kautta myös tuonpuoleinen ja ylösnousemuksen sanoma ovat ihmisille läsnä.
MINNA KOLISTAJA