Toistuva huono kohtelu on kiusaamista

27.4.16

Jokaisella työyhteisön jäsenellä on lain mukaan velvollisuus puuttua työpaikkakiusaamiseen

Huono tiedonkulku. Epäselvät tehtäväkuvat. Jatkuva kiire. Nopeat muutokset organisaatiossa. Epävarmuus oman työpaikan säilymisestä. Taitamaton esimiestyö.
   Työpaikoilla, joihin sopivat nämä kuvaukset, ilmenee usein myös työpaikkakiusaamista.
Kiusaaminen ei aina ole yksiselitteistä, tietää työterveyspsykologi Heli Hannonen Työterveyslaitoksen Oulun toimipisteestä. Hän antaa kuitenkin yhden hyvän määritelmän:
   – Työpaikkakiusaaminen ei ole yksittäinen tilanne työpaikalla vaan se on aina prosessi.
   Kiusaamista on toistuva, systemaattinen huono kohtelu: esimerkiksi alistaminen, mitätöinti, loukkaaminen, perättömien tietojen levittäminen, eriarvoinen kohtelu, kohtuuttomien aikataulujen antaminen tai työnteon tahallinen vaikeuttaminen.
   Työyhteisöissä on vielä paljon työsarkaa kiusaamisen kitkemisessä.
   – Maaperä kiusaamiselle on otollinen, kun huonoa käytöstä ja kiusaamiselle altistavia rakenteita ei havaita riittävän hyvin.
   Hannosen mukaan kiusaaminen on työpaikoilla todellinen ilmiö, vaikka termiä työpaikkakiusaaminen käytetäänkin joskus turhan kevyesti. Kaikki työpaikan ristiriitatilanteet eivät ole kiusaamista.

”Sivistyneillä työpaikoilla
on puuttumisen malli”

Työturvallisuuslaista ei löydy termiä kiusaaminen, se puhuu häirinnästä ja epäasiallisesta kohtelusta.
   Lain mukaan työntekijän on viipymättä ilmoitettava työnantajalle ja työsuojeluvaltuutetulle havaitessaan työoloissa puutteita, jotka voivat aiheuttaa haittaa tai vaaraa työntekijän turvallisuudelle tai terveydelle.
   – Viime kädessä siis joka ikisellä työntekijällä on velvollisuus puuttua kiusaamiseen, Hannonen painottaa.
   Hankalien aiheiden välttely on inhimillinen piirre. Puheeksi ottaminen helpottuu, kun on olemassa ohje, jonka mukaan toimia kun kokee itsensä kiusatuksi.
   – Laki ei edellytä toimintamallia työpaikkakiusaamiseen, mutta sivistyneillä työpaikoilla sellainen alkaa jo olla.
   Kiusaamista kokevaa ohjeistetaan ottamaan asia puheeksi kiusaajan kanssa. Hannosen mukaan ohje on perusteltu.
   – Toista voi loukata myös tietämättään. Jos epäasiallista kohtelua kokeva pyytää lopettamaan loukkaavaksi kokemansa käytöksen ja toiminta yhä jatkuu, kyse on sitten jo tietoisesta toiminnasta.

Avi valvoo
lain noudattamista

Vuosittain noin 100 000 suomalaista kokee kärsivänsä työpaikkakiusaamisesta. Viranomaiskäsittelyyn päätyy vain murto-osa.
   Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon tuli viime vuonna 190 häirintään tai epäasialliseen kohteluun liittyvää yhteydenottoa. Vireille laitettiin 17 asiaa.
    Suurimmalle osalle yhteydenottajista annettiin neuvoja asian käsittelyyn työpaikalla, koska koetusta epäasiallisesta kohtelusta ei vielä oltu kerrottu työnantajalle tai asian käsittely työpaikalla oli kesken.

MINNA KOLISTAJA

Oletko sinä kohdannut työpaikkakiusaamista? Ratkesiko tilanne ”talon” sisällä vai tarvittiinko ulkopuolista apua? Vai jatkuuko tilanne yhä? Millä keinoin työpaikkakiusaamisen voisi lopettaa heti alkuunsa?
Kerro kokemuksistasi meille täällä

Artikkeli on osa lehteä 15/2016