Tuomas Hänninen: Pedofilia heijastetaan vanhoillislestadiolaisiin

18.4.16

Tuomas Hänninen:

Pedofilia heijastetaan vanhoillislestadiolaisiin

Vanhoillislestadiolainen herätysliike järjesti viime viikolla tiedotustilaisuuden, jossa pyrittiin vastaamaan tutkija Johanna Hurtigin Taivaan taimet -tutkimukseen. Siinä kerrotaan seksuaalisesta väkivallasta liikkeessä.
   Herätysliike pyysi anteeksi sen piirissä tapahtuneita rikoksia ja sitä, että uhreja on laiminlyöty.
   Vanhoillislestadiolaisen liikkeen pääsihteeri Tuomas Hänninen kertoi tilaisuuden jälkeen, että seksuaalinen väkivalta ei ole myöskään Johanna Hurtigin tutkimuksen mukaan liikkeessä sen yleisempää kuin muuallakaan yhteiskunnassa. Silti ilmiö heijastetaan Hännisen mukaan haitallisella tavalla vain vanhoillislestadiolaiseen liikkeeseen.
   – Jos menet tuolle kadulle ja kysyt mikä on pedofilia, saatat saada vastaukseksi, että se on vanhoillislestadiolainen ongelma ja näinhän asianlaita ei todellisuudessa ole.
   Osa heijastamisesta on Hännisen mukaan ollut tietoisen pahantahtoista.
   Hänninen kehottaa yhteiskunnan eri toimijoiden tekemään rakentavaa yhteistyötä lasten suojelemiseksi.
   – Ei pidä hautautua poteroihin kärsimään vain omista ongelmista ja syyttämään muita. Meidän pitäisi löytää yhteistyötä ja päästä asenteidemme yli, Hänninen toivoo.

”Missä on ihmisiä,
siellä on syntiä”

Hännisen mukaan liikkeen pedofiliatapaukset johtuvat ihmisen pahuudesta, joka taustalla on paholainen. Siellä missä on ihmisiä, on myös syntiä.
   Herätysliikkeessä voidaan Hännisen mukaan pääosin hyvin, vaikka osa yhteisöstä sairastaa.
   Johanna Hurtigin mukaan vanhoillislestadiolaisessa yhteisössä ilmi tulleet seksuaaliset väkivaltatapaukset johtuvat osittain liikkeen rakenteesta, käytännöistä ja opetuksesta.
   Vanhoillislestadiolaisen yhteisön opilliset ja kulttuuriset erityispiirteet ovat ilmeisesti yhteydessä väkivallantekoihin.
   ”Väkivallan kohtaamisen vaikeus syntyy vanhoillislestadiolaisessa yhteisössä siitä, että vallan väärinkäytöllä, yksilöiden välisellä epätasa-arvolla ja yhteisön korostamisella yksilön kustannuksella on hengelliset perusteet, ja opin koskemattomuus on oleellinen osa yhteisön itseymmärrystä”, Hurtig kirjoittaa teoksessaan.
   Helsingin Sanomien mukaan uhrit kuvasivat Hurtigille ripin, anteeksiannon ja rippisalaisuuden vääristynyttä käyttöä.
   Yhteisössä ovat tyypillisiä sovittelut, joihin tavallisesti osallistuvat jo aikuinen uhri, tekijä sekä liikkeen vallankäyttäjä, jotka ovat aina miehiä. Uhrin odotetaan antavan anteeksi, halusi tai ei, ja kaikkien osapuolten odotetaan pitävän jälkeenpäin suunsa kiinni.

”Vika ei ole
rakenteissa”

Tuomas Hänninen ei näe ongelmaa liikkeen rakenteissa vaan rakenteisiin soluttautuneista haitallisista toimintatavoista.
   Esimerkiksi väärät auktoriteetit, klikit ja vallankäytön inhimilliset muodot saattavat altistaa epäterveille ilmiöille.

PEKKA HELIN

Kommentti

Vanhoillislestadiolaisen liikkeen pääsihteerin Tuomas Hännisen mukaan pahuus selittää seksuaalisen väkivallan liikkeessä. Hänninen on varmasti oikeassa, mutta onko liikkeessä sellaisia rakenteita, käytäntöjä ja opetusta, jotka houkuttelevat, pahan, seksuaalisen väkivallan esiin? Tutkija Johanna Hurtigin mukaan juuri näin on asian laita.
   Inhimillisen pahuuden nostaminen esiin vaikuttaa ongelman kiertämiseltä. Se on liian helppo vastaus monitahoiseen ongelmaan, joka saattaa aiheutua muustakin kuin yksittäisten ihmisten pahuudesta.
   Hännisen mukaan liikkeessä voidaan pääasiassa hyvin, yaikka osa yhteisöstä sairastaa. Pitääkö tämä paikkansa vai onko sairaus sittenkin laajempi ilmiö vanhoillislestadiolaisten parissa? Asian laita voi valitettavasti olla näin.
   Seksuaalinen hyväksikäyttö ei ole tutkimusten mukaan vanhoillislestadiolaisessa liikkeessä sen yleisempää kuin muuallakaan yhteiskunnassa. Se osoittaa, että liikkeen edustajat eivät ole sen pahempia ja pyhempiä kuin me muutkaan.

PEKKA HELIN

Artikkeli on osa lehteä 36/2013