Vanhat virret, tutut aiheet

27.4.16

Tämän päivän työelämän arkiset ja karut kysymykset, kuten uupuminen, kiire, kilpailu ja johdon ahneus on sanoitettu realistisesti nykyvirsikirjan teksteihin.
   Karjasillan seurakunnan kanttori Riitta Piippo ottaa esimerkiksi virsirunoilija Jaakko Haavion tekstin virressä 524. Siinä puhutellaan yhtälailla johtajat ja alaiset, vaarallista ja uuvuttavaa työtä tekevät kuin työnsä katkeroittamat.
   Vaikka virren ilmaisu on vanhanaikainen, viesti on kirkas: Suo sille, joka määrää lempeä mieli, oikea ja tahto välttää väärää. 
   Kuudes säkeistö puhuu yksitoikkoisesta työstä, joka katkeroittaa ja lopulta sairastuttaa niin ruumin kuin sielun.
   Samassa virressä lienee lainaus työväenlauluista, sillä seitsemännessä säkeistössä rukoillaan: Siunaus anna kaikille, / työn raskaan raatajille.
   Vuonna 1986 hyväksytty virsikirja sisältää kahdeksan virttä niin kutsutussa työosastossa.

Kun melu
uuvuttaa työssä

Riitta Piippo poimii työaiheisten virsien helmiä. Virren 518 toisen säkeistön alku tiivistää, miten syntyy hyvä työyhteisö: Suo minun myötätunnolla toisia ajatella, / työtovereita kuunnella, / rohkaista kiitoksella.´
   – Jos tämä olisi pyrkimyksemme, työpaikoilla voitaisiin paremmin.
1960-luvun alussa suomennettu virsi 519 sisältää totuudenmukaisen välähdyksen tehdastyöstä. Toisessa säkeistössä huomioidaan melu, joka saattaa uuvuttaa työntekijän.
   Kolmas säkeistö samassa virressä muistaa niitä, jotka lähtevät töihin pelko sydämessä.
   – Nykyaikana heitä voisivat olla ihmiset, joita hirvittää koko ajan muuttuva työelämä.  Virren pyyntö on: Pois aja pelko työstäni / seiso rinnallani.
   Virren 522 rukouksen kohde on lahjomattomuus. Sitä rukoillaan johtajille, kuten myös laajakatseisuutta ja vastuuta heikommista.
   – Poista neuvotteluista epäilys ja itsekkyys, Piippo poimii nasevia lauseita virrestä.

Vaiva kuuluu
työhön

Useissa virsissä työ nähdään kutsumuksena, mutta kutsumustyökin saattaa uuvuttaa. Virsi 523 puhuu nääntymisestä työn alle. Samassa tekstissä tiedostetaan, että moni kyselee työnsä tärkeyden ja    merkityksellisyyden perään. Kun työ tuntuu turhalta, katse – virren sanoin – pimenee.
   Raadanta työpaikalla ei ole virsikirjan mukainen ihanne, mutta vaivannäkö kuuluu työn tekemiseen.
   Vaikka työ mainitaan monissa virsissä lahjana, sanoituksissa todetaan, että Jumalan silmissä ihmisellä on arvo myös silloin, kun työtä ei ole.
   Piipon mukaan työaiheisten virsien yksi jalokivi on virressä 524. Siinä pyydetään, että he, joiden työtä on poistaa murhetta ja hätää, onnistuisivat palauttamaan köyhille ja hyljätyille uuden arvon ja arvokkuuden.

RIITTA HIRVONEN

Vanhasta virrestä sanat mielenilmaisuun

Pääministeri Juha Sipilä kohtasi opiskelijoiden protestin vieraillessaan viikonloppuna Jyväskylässä. Opiskelijat lauloivat edellisen virsikirjan virren 440 Jo vääryys vallan saapi.
   Virsi oli viime vuosisadan alussa köyhälistön ja työväestön suosiossa. Sitä kerrotaan lauletun kansalaissodan punavankileireillä.
   Virren yksi säkeistö kuuluu näin: He armotonna vievät osuudet orpojen. / He söivät lesken leivät, on Herra nähnyt sen. / Hän vanhurskaasti kostaa vääryydentekijät, rankaisee ansiosta nuo viekkaat ryöstäjät.
   Virren sanat kirjoitti 1680-luvulla ruotsalainen piispa Haqvin Spegel psalmin 58 pohjalta. 
   Virsi poistettiin nykyisestä vuoden 1986 virsikirjasta.  Oululainen virsirunoilija Niilo Rauhala oli nykyvirsikirjaa koonneen virsikirjakomitean jäsen. Rauhalan kokemus on, että Jo vääryys vallan saapi -virsi on luotaantyöntävä. Virsikirjasta se poistettiin ennen kaikkea siksi, että sitä laulettiin harvoin.
   Teksti on Rauhalan mielestä myös syyttävä.
   Se osoittelee Rauhalan mukaan toisia vääryydestä, mutta ei kerro laulajien omista synneistä mitään. Paha ulkoistetaan oman ryhmän ulkopuolelle.
   Virttä voidaan käyttää aseena myös poliittisella kentällä. Yksi ryhmä voi singota syytöksiä toista ryhmää vastaan.
   Oulun tuomiokirkkoseurakunnan eläköitynyt urkuri Maija Tynkkynen muistaa virren, mutta ei tarkasti. Tynkkynen arvelee, että hän ei laulattanut virttä, koska se ei istunut mihinkään tilaisuuteen.

PEKKA HELIN

Artikkeli on osa lehteä 15/2016