Yksinkertaistavat puheet huolestuttavat

13.4.16

Diakonia-ammattikorkeakoulun rehtori Tapio Kujala haluaa vaalia suomalaisten sivistystä

Unelmoikaa paljon, haaveilla on tapana toteutua. Hyvä koulutus auttaa unelmien toteuttamisessa. Näin toteaa Diakonia-ammattikorkeakoulun tuore rehtori Tapio Kujala.
   Puhe ei ole vain rehtorin lauseita viran puolesta, vaan Kujalaa itseään on vienyt eteenpäin aikuisiällä alkanut into oppia lisää koko ajan.
   – Kouluaikana opinnot eivät vielä kiinnostaneet, olin siis aika lailla tyypillinen poika. Vasta kaksikymppisenä ymmärsin, että opiskelu oli jotain muuta kuin koulumaailma, helmikuussa työnsä Diakissa aloittanut Kujala kertoo.
   Rehtori tietää omasta kokemuksesta, että työmaailmaan kuljetaan nykyisin opinto kerrallaan.
   – Ensimmäisen koulutuspaikan valinta ei ole useinkaan viimeinen eikä ratkaise työuraa loppuiäksi.

Hieman erikoisempi
läksiäislahja

Kujalalla itsellään on takanaan neljä pitkäaikaista opiskelua ja useita lyhytkestoisempia. Kun aherruksesta etsii punaista lankaa, se on kiinnostus viestintään ja halu toimia sivistyksen parissa. Kujalan väitöskirja käsitteli Lähi-idän mediasotaa.
   Uusi rehtori napattiin Diakonia-ammattikorkeakouluun Kansanvalistusseurasta. Kujala kertoo, että hänellä on käyttämättä lahjakortti, joka oikeuttaa arabian kielen opiskeluun. Tällaisella muistamisella hänet hyvästeltiin Kansanvalistusseurasta.
   Jatkuvan koulutuksen puolestapuhujana Kujala on mieluusti, sillä hän pelkää, että jos sivistystä ei tietoisesti vaalita, se näkyy muun muassa kärjistyksien lisääntymisenä yhteiskunnassa.
   – Kun yhteiskunnassa kasvaa paha olo, sitä puretaan kärkkäisiin mielipiteisiin ennen muuta sosiaalisessa mediassa. Yksinkertaistavia ajatuksia vastaan pitää taistella. Suomessa käytetään nyt sellaisia ilmaisuja ja kärjistyksiä, joihin en ole aiemmin elämässäni törmännyt.
   – Esimerkiksi maahanmuutto on ilmiö, jota on mahdotonta ratkaista pelkästään huutamalla rajojen sulkemista.

Tauko on hyvä
pitää yhtenä vuotena

Tapio Kujala patistaisi lukiovuosien jälkeen aikalisää viettävää nuorta opintojen pariin yhden välivuoden jälkeen.
   – Yksi vuosi ei ole huono ajatus miettiä, mitä tulevaisuudeltaan haluaa. Mutta jos aika venyy pitemmäksi, paluu opiskelujen pariin vaikeutuu. Minä kannustan valitsemaan ne opinnot, joihin kohdistuu vaikka vain pientäkin mielenkiintoa. 
   Ajatusta siitä, että tulevia opintoja tutkailisi myös työllistymisnäkymien perusteella, Kujala ei pidä huonona.
   – Media- ja kulttuurialalta ei löydy tällä hetkellä helposti töitä.

Kaksoistutkinto helpottaa
uusissa suunnitelmissa

Kujala näkee kaksoistutkinnoissa monia hyviä puolia, jos oma ura ei siinnä kirkkaana edessä.
   – Kaksoispätevyys antaa joustavan mahdollisuuden mielen muuttamiseen.
   Diakissa opiskelee tällä hetkellä noin 2 700 opiskelijaa, joista 800 suorittaa kaksoistutkinnon. Koulutus, jossa valmistuu sekä sosionomiksi että diakoniksi, tarjoaa väylän yhtä lailla sosionomin töihin kunnassa tai järjestössä kuin pätevyyden kirkon puolelle, Kujala kertoo.
   Kun uutta rehtoria pyytää ennustamaan kirkon töihin kohdistuvia muutoksia lähivuosina, hän mainitsee erään – kenties odottamattomankin – mahdollisuuden.
   – Voisimmeko nähdä, että myös kirkon töitä tehtäisiin tulevaisuudessa toiminimellä, eli palveluksessa olisi kirkollisen alan yrittäjiä?
   – Yrittäjyysvalmiutta lisätään Diakin koulutussisällöissä, hän ennustaa.

RIITTA HIRVONEN

Artikkeli on osa lehteä 13/2016