Perhearvojen puolesta puhuva päivä

3.5.16

Ensi sunnuntaina on hyvä syy antaa herkkien tunteiden tulla pintaan, kun juhlitaan taas kaikkia äitejä ja isoäitejä.
   Äidin tehtävä on ainutlaatuinen. Hänen kohdussaan syntyy ja kasvaa uusi elämä. Äiti on monin tavoin hauraan ihmiselämän alkutaipaleella ensimmäinen ja tärkein hoivan ja turvan antaja.
   On onnellista, jos äidillä on rinnallaan ehyt perheyhteisö. Kirkko on omassa opetuksessaan perinteisesti puolustanut perhemallia, jonka perustana on avioliitto. Siinä äidin ja isän julkinen sitoutuminen kumppanuuteen on velvoittamassa yhteiseen vastuun kantamiseen.
   Tänä aikana moni äiti sovittaa yhteen pienten lasten kasvatusta, perhe- ja työelämää. Yhteiskunnan lastenhoitopalvelut ja sukupuolten välisen tasa-arvon vahvistuminen ovat tuoneet tässä paljon hyvää äitien elämään.
   Usein perheiden arki on monenlaisissa ristipaineissa elämistä. Vanhemmat ja lapset tarvitsisivat aikaa yhdessä olemiseen ja kasvamiseen, mutta työ ja harrastukset repivät eri suuntiin. Joskus perheen pahoinvointi käy ahdistavaksi. Elämässä on vastoinkäymisiä. On itsekkyyttä, haluttomuutta ja kyvyttömyyttä ottaa vastuuta omasta ja toisten elämästä.
   Seurakunnat tekevät monin tavoin työtä perheiden hyvinvoinnin eteen. Vaikeuksissa kamppaileville kirkko saa tuoda armon ja toivon viestiä, ei syyllistää eikä tuomita.
   Elämän rikkinäisyys hajottaa perheitä. Ihmisten arvot ovat myllerryksessä. Perinteistä perhemallia ja perinteisiä perhearvoja on viime aikoina haastettu ja kyseenalaistettu radikaalistikin.
   Arvokkaana juhlapäivänä äitienpäivä nostaa esille niitä arvoja, joiden varaan on rakennettu paljon hyvää ja turvallista elämää.
   Hyvän ja ihmisiä rakastavan Jumalan siunausta kaikille äideille.

HANNU OJALEHTO

Artikkeli on osa lehteä 16/2016