Roolit perheessä muuttuvat

25.5.16

Vain harva mies odottaa nykyään valmiiksi pestyjä vaatteita

Mies kävelemässä lastenvaunujen kanssa alkaa olla tuttu näky, samoin kuin nainen ajamassa ruohonleikkurilla pihamaan nurmea.
   Asenteet ovat muuttumassa suuntaan, jossa roolit ja tehtävät perheessä ovat kiinni ihmisestä itsestään, eivät sukupuolesta.

Isien rooli kasvattajana
on vahvistunut

– Vielä 1700-luvulla mies oli pääasiallinen kasvattaja, sillä naisia pidettiin liian tunneherkkinä siihen. Teollistumisen aika käänsi pikkuhiljaa kasvatustehtävän naisten vastuulle, lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila kertoo.
    Kurttila puhui viime viikolla Oulussa pidetyssä miestyön foorumissa, jossa teemana oli Mies kasvattajana.
   Kurttilan mukaan uudenlainen isyys alkoi nousta 1980-luvulta alkaen. Mies teki paluun kasvattajaksi. Silti lapsista huolehtiminen on yhä pääasiassa naisten vastuulla.
   Lapsiasiavaltuutettu muuttaisi mallia yhteiskunnan rakenteita muokkaamalla. Koko yhteiskunnan pitäisi tukea isyyttä enemmän.
   – Kyse ei ole vain isyysvapaan pituudesta tai mahdollisuudesta käyttää vanhempainvapaata, vaan asenteista jotka näkyvät arjessa.
   Kurttilan mukaan kyse on siitä, että neuvolassa on tuolit molemmille vanhemmille ja perheen aikuiset otetaan huomioon tasavertaisina huoltajina. Lapsen asioista kysyttäessä ei tule kääntyä automaattisesti äidin puoleen.

Miesten vanhemmuus
kaipaa valtion tukea

Kurttilan mielestä esimerkiksi vanhempainvapaat tuovat esiin isien eriarvoisuuden, koska valtio ei tue siinä perheitä tasapuolisesti. Ne isät, joiden työt ovat räätälöitävissä, pääsevät seuraamaan lapsensa kasvua läheltä.
   – Onko kasvattaminen jotain elitistihommaa? hän heittää kysymyksen ilmoille.
Kurttila puhuu niin sanotusta ”pokaali-isyydestä”.
   – Kun mies jää viikoksi isyysvapaalle, hän saa siitä melkein mitalin, hän kärjistää.
   Koska miehelle kotiin jääminen on jotain erikoista, se antaa Kurttilan mielestä helposti mahdollisuuden myös laistaa isän velvollisuuksista. Kun oletusarvo on, että hoitovastuu on naisella, on sallitumpaa jättäytyä sivuun.

Hoitovastuuta
yhä enemmän myös isille

Oulun seurakuntien lapsi- ja perhetyön diakoniatyöntekijä Kari Rekilä on myös tyytyväinen, että miehille on nykyään hyväksyttävämpää olla hoivaisä.
   Rekilä on mukana neuvoloissa odotusaikana annettavassa perhevalmennuksessa.
   – Vedän yleensä miehet ja naiset erilleen puhumaan odotuksista. On hyvä vertailla niitä. 
   Rekilän kokemuksen mukaan isät ottavat yhä enemmän vastuuta lapsista vauvasta lähtien.
   – Perheen roolimallit ovat pakostakin muutoksessa, vaikka joku mies ehkä odottaa valmiiksi pestyjä vaatteita.
   Hän toivoo Kurttilan tavoin, että yhteiskunta mahdollistaisi miesten perhevapaiden pitämistä.

Auktoriteetti ei ole
kiinni sukupuolesta

Kurttilan ja Rekilän mukaan yksi perinteinen käsitys miehistä ja naisista pitää paikkansa: naisten on luontaisempaa puhua asioistaan ja etsiä vertaistukea. Miehet eivät niin herkästi puhu parisuhde- tai perheasioista lähipiirissään.
   Kari Rekilän mukaan mies kuitenkin puhuu, kun hänelle annetaan mahdollisuus. Tämän hän on huomannut esimerkiksi vetämissään isä-lapsi-ryhmissä, joissa puhutaan eniten lapsista ja heidän hyvinvoinnistaan.
   Miesten kesken voidaan puhua myös parisuhteessa koettavista paineista. Perinteinen käsitys miehen roolista istuu tiukassa usein myös naisissa.
   – Miesten mukaan vaimot odottavat heidän olevan tuhattaitureita.
   Sitä Rekilä harmittelee, että puoliso voi asettaa miehen usein myös rankaisijan rooliin.
   – Vieroksun sitä toteamusta, että odotas kun isä tai äiti tulee kotiin. Auktoriteettirooli on sopimuskysymys, Rekilä toteaa.

Jokainen perhe
luo oman mallinsa

Perhekohtaista sopimista rooleista painottaa myös Maarit Peltoniemi, joka vetää vertaisohjaajana teini-ikäisten äideille suunnattuja Kamalat äidit -ryhmiä Oulussa.
   – Jokaisessa perheessä on oma toimintamalli ja niin pitää ollakin, hän toteaa.
   Peltoniemen mukaan perheet kohtaavat paljon vaatimuksia.
   – Pitäisi olla pätevä töissä ja osata kotihommat ja vielä sisustaakin trendikkäästi. Perheissä on yhdessä päätettävä, mihin paineisiin halutaan vastata.
   Kamalat äidit -ryhmissä jaetaan kokemuksia vanhemmuudesta. Samalla pohditaan myös parisuhdetta ja perheen rooleja.

Äitiys ei takaa
tyylipuhtautta

Peltoniemen kokemuksen mukaan isät ovat tulleet lähemmäksi perhe-elämää. Nykyään olisi jo outoa, jos isä ei osallistuisi millään tavalla perheen arjen pyörittämiseen.
   – Stereotypiat eivät toimi monessakaan asiassa. On monenlaisia tapoja ja tyylejä hoitaa pestiä.
   Myös pyhän äitiyden myytti on murtunut ja tullut inhimillisemmäksi.
   – Äitiys ei takaa sitä, että kaikki menee tyylipuhtaasti. Jokainen lapsi on yksilö ja tuo omat haasteensa.
   – Ongelmat ratkaistaan joka perheessä omalla tavalla.

ELSI SALOVAARA

Artikkeli on osa lehteä 18/2016