Uskonto vaihtui toiseen

16.5.16

– Ratkaisuni ei ole Suomessa ongelma muslimituttavieni keskuudessa. Irakissa se on. Jotkut muslimit tulkitsevat Koraania siten, että se kehottaa vahingoittamaan henkilöä, joka kääntyy pois islamilaisuudesta.
    Irakilainen Karar oli tutustunut kristinuskoon jo kotimaassaan, mutta haettuaan turvapaikkaa Suomesta hän halusi tietää lisää Raamatusta, Jumalasta ja Jeesuksesta.
   Karar aloitti rippikoulun Oulussa lokakuussa. Kokoontumiset jatkuivat viiden kuukauden ajan, helmikuussa hänet konfirmoitiin ja kastettiin.
   Samassa rippikouluryhmässä oli lähes 20 muutakin turvapaikanhakijaa.
   Kasteen jälkeen Karar on osallistunut seurakunnan toimintaan muun muassa kirkkoväärtinä.
   Hän kertoo oppineensa rippikoulussa muun muassa kymmenen käskyä. Niitä tutkiessaan hän oivalsi, että käskyjen noudattamisessa on tärkeintä seurata Jumalaa eikä niinkään henkilöä, joka tulkitsee pyhiä kirjoja.
   Karar luottaa siihen, että usko Jeesukseen vapauttaa hänet pelkäämästä ja huolehtimasta turhaan.

Aloite rippikoulusta
tuli turvapaikanhakijoilta
Rippikouluja turvapaikanhakijoille on järjestetty talven aikana muuallakin kuin Oulun seurakunnissa.
   Rauhan Tervehdyksen pienimuotoinen kysely paljastaa, että seurakunnissa, kuten Limingassa, ei markkinoida rippikoulua aktiivisesti turvapaikanhakijoille.
   – Aloite rippikoulusta tuli heiltä itseltään, kertoo Limingan kappalainen Aino Pieskä.
   Kiinnostus kristinuskoon oli ollut osalla jo kotimaassa, hän täsmentää.
   Kirkkoherra Niilo Pesonen kertoo, että myös Tuiran seurakunnassa rippikoulun käyneistä turvapaikanhakijoista osa oli lähtömaassaan tekemisissä kristittyjen kanssa ja mahdollisesti harkinnut kristityksi kääntymistä jo tuolloin.
   Lehden kyselyyn vastasivat Pieskän ja Pesosen lisäksi Tervolan kirkkoherra Heikki Holma ja Oulun seurakunnissa viime helmikuuhun saakka kansainvälisentyön vs. pastorina toiminut Terttu Laaksonen.

Väkivalta on
väsyttänyt

Kysymyksissä tiedusteltiin rippikoulun järjestäjien kokemuksia siitä, miksi osa turvapaikanhakijoista haluaa vaihtaa uskontoa. Vastauksissa toistettiin, että useilla turvapaikanhakijoilla mielenkiinto kristinuskoon on herännyt heidän vastaanottaessaan suomalaisten ystävällisyyttä.
   Heikki Holma kertoo: Moni tervolalainen on osoittanut lähimmäisenrakkautta heille. Yksityiset ihmiset ovat tarjonneet kyytiä kauppareissuille ja ovatpa jotkut päässeet paikallisten mukana käymään esimerkiksi pilkkijäillä.
   Terttu Laaksonen on kysynyt syitä jokaiselta kirkkoon liittymistä haluavalta. Monet ovat sanoneet väsyneensä väkivaltaan, joka on hallinnut heidän kotimaassaan.
   Pesonen korostaa, että kasteopetukseen hakeutuvalle selvitetään aina, ettei kristityksi kääntyminen edesauta myönteisen turvapaikkapäätöksen saamisessa.
   Kristityksi kääntyvän lopulliset motiivit jäävät aina salaisuudeksi ja niin saavat jäädäkin, Tuiran kirkkoherra sanoo.

Rippikoulussa saattoi
purkaa mieltään

Rauhan Tervehdys tiedusteli vastaajien näkemyksiä, millä tavoin rippikoulu sopii turvapaikanhakijoiden mahdollisesti hyvinkin paineiseen elämäntilanteeseen. 
   Holma kertoo, että turvapaikanhakijoiden tilanteesta nousevia kysymyksiä on Tervolassa otettu rukousaiheiksi jumalanpalvelusten esirukouksiin. Tämän vuoksi Holma uskoo, että rippikoulu on osaltaan tarjonnut paikan purkaa paineita. 
   Pesonen toteaa, että rippikoulun osallistujat tutustuvat suomalaisiin. Siksi hän rohkenee ajatella, että yhteydet seurakuntaan ja siellä toimiviin ihmisiin ovat tukemassa turvapaikanhakijaa hänen elämänvaiheessaan.
   – Uskon vahvasti ihmisten itsemääräämisoikeuteen. Pappina joudun aika usein arvioimaan ihmisen kykyä muodostaa vapaasti mielipidettä. Turvapaikanhakijoiden kohdalla tämä on erityisen tärkeää, Laaksonen vastaa.
   Pieskän mukaan rippikoulu antoi turvapaikanhakijoille luottamusta siihen, että Kaikkivaltias pitää heistä huolta.
   – Rukous oli tärkeää, ja se kuului myös opetuskertoihin. Usko siihen, että Jumala kuulee rukouk­set.

RIITTA HIRVONEN

Millaisia ajatuksia tai kysymyksiä juttu herätti?
Kerro mielipiteesi ja anna palautetta täällä

VINKKI: Voit jakaa jutun sosiaalisessa mediassa kopioimalla jutun osoitteen ja liittämällä sen esimerkiksi Facebookissa tilapäivitykseesi, jolloin linkki syntyy automaattisesti. Sen jälkeen osoitetekstin voi pyyhkiä pois, ja kirjoittaa oman tilapäivityksen.
 

Artikkeli on osa lehteä 17/2016