Moni ikääntynyt on löytänyt ihmisarvoisen vanhuuden ja elämänilon uudelleen

Vanhuksen huonoa kohtelua voi ehkäistä

7.6.16

Hoitaja menee vanhusten hoivakodissa ikäihmisen huoneeseen koputtamatta. Hän on sijainen eikä tunne entuudestaan hoidettavaa, mutta ei esittele itseään.
   Kiireinen hoitaja jättää hakematta omassa huoneessaan lepäävän vanhuksen hartauteen, koska hoitajan omassa arvomaailmassa uskonto ei ole tärkeä asia.
   Kodissaan asuvan vanhuksen ainoa ajankäyttötapa on television katselu epämukavassa tuolissa. Kotipalvelun väki ei ehdi käyttää häntä ulkona.
   Vanhusten kaltoinkohtelun ja lähisuhdeväkivallan vastaiseen työhön keskittyvän Juuri-hankkeen työntekijä Riitta Vesala sanoo monen hoitoalan ammattilaisen kokevan, ettei hänen työpaikallaan tapahdu vanhusten laiminlyöntiä.
   Väite ei ole tosiasioiden peittelyä, vaan se kertoo usein pikemminkin siitä, että kaltoinkohtelun huomaaminen voi olla myös ammattihenkilölle vaikeaa.
   – Kun vanhuksen huoneeseen mennään hoitolaitoksessa koputtamatta ja suljetetaan televisio silloin, kun se sopii henkilökunnan rutiineihin, unohdetaan, että tämä tapahtuu toisen ihmisen kodissa, lisää Juuri-hankkeen toinen työntekijä Maria Lappalainen.

Itsetuntemus on
tärkeää hoitotyössä

Valviran toukokuussa julkaistu raportti kertoo, että vanhusten kaltoinkohtelu on kenties pelättyäkin yleisempää.
   Yli 90 prosenttia kyselyyn osallistuneista on havainnut vanhuksiin kohdistuvaa laiminlyöntiä, henkistä tai fyysistä väkivaltaa.
   Kaltoinkohtelu ei ole uusi ilmiö. Sen ehkäisyyn on paneuduttu muun muassa Oulun Diakoniaopistolla, jossa koulutetaan lähihoitajia.
   Kaikki opiskelijat saavat oppia Validaatio-nimisestä hoitomenetelmästä, jonka ydin on muistisairaan vanhuksen arvostava kohtaaminen.
   Ensi syksystä alkaen vuorovaikutustaitoja opiskellaan myös draaman keinoin, kertoo hoitotyön opettaja Paula Lonkila.
  Hänen mukaansa hoitotyötä tekevän on tärkeä tunnistaa omat tunteensa, ajatuksensa ja arvonsa, sillä ne vaikuttavat hoitotilanteissa tapahtuviin kohtaamisiin.
   Juuri-hankkeessa työskentelevät Vesala ja Lappalainen pitävät ehdottoman tärkeänä sitä, että vanhusten kaltoinkohtelusta puhutaan jo hoitajien koulutuksessa.
   – Vaarana on aina, että uusi työntekijä tottuu työpaikan hoitokulttuuriin myös silloin, kun se sisältää vanhusten huonoa kohtelua, Vesala sanoo.

Koulutusta aiheesta
tarvitaan lisää

Juuri-hankkeessa ihmetellään sitä, että ani harva hoitoalan täydennyskoulutus pureutuu tällä hetkellä näkyvästi vanhuksiin kohdistuvaan väkivaltaan.
   – Kouluttautuminen sekä asiasta puhuminen kollegoiden kanssa on yksi keino puuttua kaltoinkohtelun yleisyyteen, Vesala ja Lappalainen uskovat. 
   Lonkila iloitsee siitä, että Oulun Diakonissalaitoksella opiskelijoille on edelleen soveltuvuuskokeet.   Osassa hoitoalan ammattilaisia kouluttavista laitoksista ei niitä enää järjestetä.
   – Psykologisissa testeissä selvitetään hakijan soveltuvuutta alalle ja opettajahaastatteluissa voidaan kysellä muun muassa motivaatiota hoitotyöhön. Kenenkään ei pitäisi joutua vanhustyöhön vaan haluta työhön vanhusten pariin.

Sitoutumista arvoihin
on kysyttävä suoraan

Lonkila näkee, että hoitoalan työpaikoilla pitäisi jo rekrytointivaiheessa kertoa työnhakijalle selvästi työyhteisön arvot, joiden tulisi sisältää vanhuksen arvokas kohtaaminen.
   – Työtä hakevalle pitää sanoa: näin meillä toimitaan. Seuraava kysymys on: oletko valmis sitoutumaan arvopohjaamme?  Pienemmässä työyhteisössä arvojen toteutumista on helpompi kontrolloida kuin isossa.
   Lappalainen harmittelee suomalaista kulttuuria, johon tuntuu usein kuuluvan, että ikävistä asioista arkaillaan puhua.
   – Jos vaikeistakin tunteista ja kokemuksista uskalletaan puhua, mahdollinen huono kohtelu tulee näkyväksi jo varhaisessa vaiheessa.
   – Esimiehillä on suuri vastuu työpaikan toimintakulttuurista, naiset toteavat. 

RIITTA HIRVONEN

Ikääntyneisiin kohdistuvan väkivallan vastaista yleisöpäivää vietetään Oulussa Tuirankartanon ruokasalissa 15.6. kello 12–15. Ohjelmassa on muun muassa stand up -esitys, musiikkia ja FT Päivi Mattsonin toimintatuokio aiheesta Hellitä hetkeksi.

Artikkeli on osa lehteä 19/2016