Rauhan Sanan puheenjohtaja Ari Juntunen koki Kemin nuorisoherätyksen 1970-luvulla. Hän uskoo herätyksen syntyyn nykypäivänäkin.
Vuonna 1972 kemiläinen seurakuntapastori Ari Juntunen sai kotiovelleen outoja vieraita. He olivat jeesusnuoria, jotka kertoivat salaperäisesti Jumalan lähettäneen heidät.
Juntunen ihmetteli, keitähän nämä veljet oikein ovat. Pastori kuitenkin vakuuttui pian, että hänellä ja nuorilla oli sama Kristus.
Nuorilla oli näky: jo samana iltana järjestettäisiin seurakunnassa tilaisuus. Juntunen totesi, että hän saisi paikalle ehkä 40 nuorta. Heitä tuli lopulta moninkertainen määrä, sillä jeesusnuoret kävivät kutsumassa väkeä koulujen pihoilta.
Illan tilaisuus ei edennyt kovin pitkälle, kun kutsutuille tuli synnintunto. Ateistiperheiden lapset menivät polvilleen, ja synninpäästöjä julistettiin koko ilta. Siitä alkoi Pohjois-Suomessa neljä vuotta kestänyt herätys.
Herätykset ovat
ennakoimattomia
Ari Juntunen on nykyään Rauhan Sanan hallituksen puheenjohtaja. Juntunen jäi eläkkeelle muutama vuosi sitten Tornion kirkkoherran tehtävästä.
Rauhan Sana on lestadiolaisuuden suuntaus, jossa uskotaan, että muutkin kuin oman yhteisön jäsenet voivat pelastua. Rauhan Sana tekee lähetystyötä kotimaassa ja ulkomailla.
Liike pohtii tulevana viikonloppuna Vantaalla pidettävillä Suvijuhlilla, onko herätys yhä mahdollinen.
Juntunen on vakuuttunut, että herätyksiä tulee yhä. Ne eivät synny ihmisten masinoimina vaan yllättäen.
– Kemin nuorisoherätystä ei voinut mitenkään ennakoida. Ei mitenkään, Juntunen toistaa.
– Herätys ei sovi mihinkään kaavaan. Emme voi sanella Jumalalle, milloin se alkaa, millaisen se tulee olla ja millaisia puitteita sillä on.
– Kun Jumala antaa herätyksen, se murtaa taatusti kaikki rajat julistajien ja seurakuntalaisten maailmassa, seurakuntien hallinnossa ja herätysliikkeen totutussa elämässä.
– Me emme voi vaikuttaa herätykseen muuten kuin rukoilemalla ja kylvämällä Jumalan Sanaa.
Vesittämätön Sana
herätyksen ehtona
Juntusen mukaan ympäri maailman on huomattu millaisissa olosuhteissa herätystä syntyy.
Herätys syntyy tavallisesti seurakunnissa, joissa on palattu Raamatun keskeisiin opetuksiin. Raamattu tulkitaan sellaisena kuin se on kirjoitettu lieventämättä ja selittelemättä sitä muuksi. Jos Raamattua pidetään vain tarinakokoelmana ja historiallisesti epäluotettavana, Jumalan Sana vesittyy.
Seurakunnan ei pidä Juntusen mukaan vierastaa herätyskristillistä työotetta, sillä tällöin herätykselle ei synny suotuisia olosuhteita. Seurakunta ei saa myöskään yrittää olla ajan paineissa suosittu, demokraattinen ja harmiton yhteisö, josta puhutaan vain hyvää.
Ihmisiä ei pidä Juntusen mukaan viihdyttää vaan heistä pitää tehdä opetuslapsia. Turha puuhastelevuus taittaa seurakunnan viestiltä kärjen. Jeesuksesta tulee kertoa rohkeasti eikä uskoa saa hävetä.
Jumalan Sanalle
on kaipuu Suomessa
Juntunen uskoo suuren herätyksen olevan mahdollinen, sillä Suomessa on paljon rukoilevia, Raamattua lukevia ja sen mukaan opettavia kristittyjä. He tekevät työtä luterilaisissa seurakunnissa, muissa kirkkokunnissa ja herätysliikkeissä.
Herätyksestä on Juntusen mukaan nähtävissä merkkejä eri puolilta maata, sillä Jumalan Sanan opetukseen on kaipuuta. Esimerkiksi Rauhan Sanan keskuudessa nuoret ovat pyytäneet opetusta Keski-Pohjanmaalta Ouluun ulottuvalla alueella.
– Olen vetänyt vuoden ajan Kalajoen Kristillisessä Opistossa Raamattu elää -koulutusta, jossa on pääsääntöisesti mukana kymmeniä nuoria.
Kemin kaltaista herätystä Juntunen ei ole kuitenkaan havainnut.
PEKKA HELIN