Eino Kuusela

Kohtaamisia kesäillassa

13.7.16

Nuotioillat jalkauttavat työntekijöitä Haukiputaan kylille

Kesän mittaan järjestettävät seurakunnan tilaisuudet ovat lähelle menemistä ja kohtaamisten mahdollistamista, ajattelee Haukiputaan seurakunnan diakoniatyöntekijä Johanna Kerola.
   – Toki esimerkiksi me diakoniatyöntekijät kohtaamme seurakuntalaisia paitsi sovitusti vastaanotoilla myös ihan kylänraitilla. Mutta kun istutaan nuotiolla makkaranpaistossa, niin onhan se kotoisampaa kuin tavata toimistolla.
   – On aina hienoa, kun pystyy olemaan ajatuksen kanssa toisen ihmisen lähellä juuri käsillä olevassa hetkessä. Eikä tämän kohtaajan ja kuuntelijan tarvitse olla seurakunnan työntekijä, Kerola huomauttaa.
   Haukiputaalla tarkoituksena on myös se, että kesäiset tapahtumat – kuten juuri nuotioillat – jalkauttavat työntekijöitä kylille, missä seurakunnan toimintaa ei normaalisti ole.
   – Saatamme toimia myös yhteistyössä paikallisten yhdistysten kanssa. Esimerkiksi viime viikolla Kellon Kiviniemen kalasatamassa Pertti Vuolteenaho kyläyhdistyksestä paistoi kalaa.
   Kerolasta on ollut mukava huomata, miten ihmiset huolehtivat kyytejä toisilleen.
   – Seurakuntayhteyttä pidetään niin tärkeänä, että myös kyytejä vailla olevien halutaan pääsevän mukaan.
   Kesä ei pääty heinäkuussa: nuotioiltoja järjestetään vielä yksi heinäkuussa ja kaksi elokuussa. Seuraavaksi iltaa istutaan 20.7. kello 18 Koljon majalla (Koljontie 83).

Ohjelman vuoksi ja
ihmisiä tapaamaan

– Ihmisiä tapaamaan, ohjelman vuoksi ja vähän vaihteluksi näille kesälomalaisille tänne tultiin, luettelee Kellon KIviniemen kalasatamaan saapunut Rauni Savolainen.
   Nuotioillassa Savolaiset lomavieraineen olivat ensimmäistä kertaa.
   – Sävelhartauksissa käymme ja tällaiset kesäillat ovat myös kivoja. Juuri useammanlaisia tilaisuuksia emme seurakunnalta toivokaan, kun kesällä on monenmoista menoa muutenkin.
   Enempää seurakunnan järjestämää kesätekemistä ei osaa toivoa myöskään Anneli Isohookana.
   – Tarjonta on minusta oikein hyvä.
   Nuotioillan  mainoksessa kehotettiin varustautumaan sään mukaan. Ja niinhän siinä käy, että puolivälissä iltaa alkaa sataa.
   Osa siirtyy kotaan, muutama lähtee pois, sateenvarjoja availlaan. Anneli Isohookana ei pientä sadetta säiky vaan jää jatkamaan iltaa kertakäyttösadetakkiinsa pukeutuneena.
   – Joko olet saanut maistaa kalaa, Isohookana huolehtii.

MINNA KOLISTAJA

Artikkeli on osa lehteä 21/2016