Tyrnävän rippikoululaiset pohtivat ihmisen perimmäistä olemusta: olemmeko me hyviä vai pahoja?
Tyrnäväläisnuoret ovat niin kuin vain nuoret voivat rippikoulussa olla: osa joukosta istuu oppitunnilla omissa maailmoissaan viestien asennollaan, että papin puhe ei voisi vähempää kiinnostaa. Osa taas seuraa tarkasti kirkkoherra Timo Liikasen opetusta.
Muutamat kokeilevat opettajan huumorintajua: mihin ne synnit päästetään, jos puhutaan synninpäästöstä?
Liikanen haastaa nuoria kertomaan ajatuksia siitä, onko ihminen pohjimmiltaan hyvä vai paha.
Hän jakaa luokan kahteen joukkoon. Toinen pohtii, mikä elämässä kertoo ihmisen olevan hyvä. Toinen paneutuu miettimään, mikä todistaa ihmisten pahuudesta.
Todisteita ihmisen hyvyydestä ovat nuorten mielestä ystävällisyys, auttamisen halu ja se, että väärin tekeminen kolkuttaa omaatuntoa.
– Vain paha ihminen vahingoittaa vanhuksia tahallaan. Jos pahuutta ei olisi, laki olisi turha, pahuuteen keskittyneet nuoret huomauttavat.
– Olisiko hyviä ihmisiä lainkaan ilman pahoja? rippikoululainen heittää melkeinpä filosofisen kysymyksen.
Nuoria herätellään
luonnonsuojeluun
Timo Liikanen uskoo siihen, että paras oppimistulos rippikoulussa syntyy nuoren oman oivalluksen kautta.
– Opettajan tehtävä on antaa sytykkeitä oppitunnin aiheesta. Tiedonkaatajan roolissa en halua olla. Joskus ehkä tein sitä, mutta en enää.
– Keskiössä on nuoren oma havahtuminen niihin asioihin, joista rippikoulussa puhutaan.
Kun Tyrnävällä kesäkuista rippikoulua on käyty muutama päivä, nuorisoa innostetaan tutkimaan omien elämänvalintojen seurauksia.
Rippikoululaiset ovat talvella saaneet tehtäväkseen leikata lehdistä ympäristöaiheisia uutisia.
Tunti alkaa niiden esittelyllä: tallessa on muun muassa uutinen raakaöljyn halvasta hinnasta. Halpa hinta bensapumpulla lisää autoilla ajamista, siis ilmakehän saastumista.
Rippikoulukirjassa on Pelasta maailma -lista, josta nuoret raksittavat keinoja, joiden avulla he voivat mielestään suojella maapalloa.
Liikanen kannustaa rippikoululaisia:
– Kyllä te osaatte huolehtia luonnosta, kyse on jokaisen omasta halusta. Katekismuksen mukaan ihmisen velvollisuus on varjella ja hoitaa Jumalan maailmaa.
Liikanen korostaa, ettei oppimista tapahdu rippikoulussa vain oppitunneilla. Vastuu luomakunnasta tai vaikkapa Pyhä Henki ja Raamattu ovat aiheita, joita käsitellään myös hartaushetkissä ja isosten vetämissä raamatturyhmissä.
Oppitunneilla puhutaan
tutuista aiheista
Timo Liikasen kanssa rippikoulua vetämässä olevat nuorisotyöntekijä Mikael Lehtimäki ja kesäteologi Mikko Haltsonen sanovat, että nuoret tietävät monista oppituntien aiheista paljon enemmän kuin he uskaltavat ryhmässä ääneen puhua.
Käsitelläänhän rippikoulussa nuorten arkeen liittyviä asioita, esimerkiksi perhettä ja seksuaalisuutta. Sitäkin kysellään, mikä on nuorten mielestä hyvää elämää.
Rippikouluissa on vuosikymmenten ajan opeteltu ulkoa esimerkiksi käskyt ja uskontunnustus. Näin on edelleen.
Ainakaan Tyrnävällä loppukoe ei ole hurja, paineita aiheuttava rutistus, vaan nuoret vastaavat rastiradalla osaan koekysymyksistä ryhmissä.
Myös omaa pohdiskelua vaaditaan. Ennen riparin päättymistä tyrnäväläisnuoret pohtivat Luukkaan evankeliumin 15. lukua lukiessaan vastausta tähän kysymykseen: Jos valitset elämässäsi väärin, onko sinulla mahdollisuutta palata uudestaan Jumalan luo?
RIITTA HIRVONEN
Pääsisitkö läpi rippikoulun loppukokeesta?
Testaa, selviäisitkö Tyrnävän seurakunnan rippikoulun loppukokeesta.
* Mitä usko on?
* Mitkä ovat sakramentit ja millä perusteella ne on valittu?
* Miksi ihminen rukoilee?
* Mainitse kaksi kirkkovuoden pyhää. Miksi niitä vietetään, mikä on niiden sanoma?
* Miksi Raamattua kannattaa lukea?
* Mikä on Vanhan ja Uuden testamentin isoin ero?
* Mitä tarkoittaa perisynti?
* Voiko ihminen tehdä syntiä liikaa, niin paljon, että armo ei riitä?
* Mikä oli Jeesuksen ylösnousemuksen merkitys?
* Lue Psalmi 139. Mitä Jumala ajattelee sinusta?
Oikeat vastaukset löydät täältä
Millaisia rippikoulumuistoja sinulla on? Miten hyvin tiesit vastaukset rippikoulun loppukoekysymyksiin?