Pitkä hame heilahtaa, kun Henna Halme asettuu pihamaalle kuvattavaksi, vielä päähinettä paikoilleen asetellen. Yllä on itse ommeltu kansallispuku.
– Perinnejutut ovat kiinnostaneet lapsesta saakka. Esimerkiksi nyt kesäkuussa opettelin juustokeiton valmistuksen anopin kanssa, liminkalainen Halme kertoo.
Kansallispuvun voi valita esimerkiksi sen perusteella, missä päin ovat suvun juuret. Yhtä oikein on valita puku, jonka ulkonäkö on itselle mieleen.
– Päädyin Mouhijärven pukuun, koska se on nätti.
Puvussa on villakankainen hame, pellavainen paita, pystyraitainen pellavaesiliina, niukka liivi ja silkkinen päähine, tykkimyssy.
Käsin kudotun kankaan Henna osti käsityöläiseltä, muutkin kankaat on ostettu. Puvun ompeli ja koristeli Henna itse. Myös tykkimyssy on omatekoinen.
– Silkin alla olevan kopankin tein itse sanomalehdistä ja ruisjauhoista.
Tykkimyssy on kirjottu värikkäästi pienin ketjupistoin. Millin mittaisilla ketjupistoilla koristeltiin myös paidan hihansuut.
– Pitänee ilmoittautua kansalaisopiston kurssille tekemään vielä pukuun kuuluva takki eli röijy, Henna suunnittelee.
Puvun kanssa voisi halutessaan pitää silkkihuivia.
– Huivi on ollut ennen vanhaan kihlasilkki. Huivi voikin olla minkä värinen ja kuvioinen tahansa riippuen siitä, minkälaisen huivin mies on reissuiltaan tuonut. Minä vielä odottelen omaa huiviani. Olen kyllä asiasta miehelleni Juhalle monta kertaa vihjannut, Henna hymyilee.
Morsiamena
perinneasussa
Viimeksi Henna puki ylleen Mouhijärven puvun omissa häissään kesäkuussa.
– Piti laittaa netin kansallispukuyhteisöönkin muutamia kuvia meidän häistä.
Hennalle kansallispuku on ollut luottovaate monissa juhlissa. Kansallispuku on juhlissa myös hyvä keskustelun avaaja.
– Aina riittää kyselijöitä: mikä puku tuo on, oletko tehnyt itse? Ja mielelläänhän minä kerron.
Nykyään on ihan sallittua koota kansanperinteestä ammentavia asukokonaisuuksia eli yhdistellä yksittäinen kansallispuvun osa normivaatteiden kanssa, esimerkiksi kansallispuvun hame tavallisen t-paidan kanssa.
– Itsekin olen tehnyt niin. Mutta siitä olen tarkka, että kun pukeudutaan kansallispukuun niin pukeudutaan kunnolla. Esimerkiksi päähine pitää valita oikein. Päänauhat kuuluvat vain alle rippikouluikäisille tytöille, ei enää naisille.
– Ottakaa, ihmiset, pukunne käyttöön. Perintöpukua voi aina täydentää ja muokata, jos jokin osa on väärän kokoinen tai puuttuu kokonaan, Henna Halme kannustaa.
MINNA KOLISTAJA
Eri puolilla Suomea järjestetään elokuun alussa kansallispukujen ”tuuletuksia”. Oulussa tilaisuus alkaa lauantaina 6.8. kello 12 kokoontumisella Pohjois-Pohjanmaan museolla.
Onko sinulla kansallispuku, minkä pitäjän ja onko se perintönä tullut vai itse tehty?
Kerro mielipiteesi jutusta Palaute-sivullamme