Muslimivaikuttaja Atik Ali: Uskontoja ei saa ajaa marginaaliin
– Meillä on Suomessa uskontoja, mutta niitä ei saa näyttää. Mihin tällainen lopulta johtaa? Atik Ali kysyy.
Ali viittaa Euroopan ja Suomen maallistumiseen. Se pakottaa uskonnot erilleen muusta yhteiskunnasta ja eristää näin myös uskovia.
Sulkemista yhteiskunnan ulkopuolelle seuraa Alin mukaan luonnollisena kehityksenä radikalisoituminen. Se ei lupaa hyvää terrorin ja maahanmuuton uhkaamalle vanhalle mantereelle.
Ali on tataari, muslimi ja Uskot-foorumin puheenjohtaja. Hänen sukunsa on tullut Venäjältä Suomeen ja sopeutunut muiden tataarien lailla hyvin.
Alin johtamassa foorumissa ovat edustettuina juutalaiset, muslimit ja kristityt. Sen tarkoituksena on käydä uskontodialogia eli keskustelua maassamme.
Foorumi käy maallistumista vastaan. Alin mukaan uskontoja yritetään sulkea inhimillisen toiminnan ulkopuolelle. Tämä näkyy esimerkiksi uskonnon opetuksessa, jota halutaan Suomessa vähentää.
– Tällöin nuoriso tietäisi entistä vähemmän toisten ryhmien uskonnoista. Mitä vähemmän toisesta tietää, sen otollisempi maaperä syntyy vastakkainasettelulle, Ali napauttaa.
Alin mukaan uskontojen välisen jännityksen lievittämiseksi on käytetty kaikki keinot. Jäljellä on enää viimeinen: uskontodialogi, jota pitää käydä joskus uskonnon sisäisestikin. Esimerkiksi islaminuskoiset shiiat ja sunnit pitävät keskusteluyhteyttä Suomessa yllä.
Luterilaiset, katoliset, ortodoksiset, muslimit ja juutalaiset ovat käyneet maassamme johtotasolla keskusteluja syyskuun 2001 iskujen jälkeen. Uskot-foorumi perustettiin vuonna 2011.
Tavalliset kansalaiset
ovat avainasemassa
SDP:n oululaisen europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaaren mukaan kirkoilla on suuri tehtävä rakentaa rauhaa Euroopassa.
Jaakonsaari tähdentää, että kirkot vaikuttavat tavallisten ihmisten parissa luomalla edellytyksiä suvaitsevaisuudelle ja empatialle.
Hän peräänkuuluttaa ennen kaikkea tavallisten ihmisten roolia. Heidän rakentava suhtautumisensa erilaisiin uskontoihin on elintärkeää. Esimerkiksi suomalaisten tulee tuntea oma uskontonsa, jotta keskustelua ylipäätänsä voidaan käydä.
Muslimien sanouduttava
irti pyhästä sodasta
Jaakonsaaren mukaan islamilaisen yhteisön tulee jyrkästi sanoutua irti jihadismista. Sana Jihad tarkoittaa pyhää sotaa.
– Yhteisön tulee osoittaa nuorille, että uskonto ja jihadismi on eri asia. Jos näin tehdään, islamia ei yhdistetä kaikkeen pahaan, mitä maailmassa tapahtuu.
Jaakonsaaren mukaan nykyisessä kuohuvassa Euroopassa eheyttävää olisi Saksan liittokanslerin Angela Merkelin osoittama johtamistyyli.
Merkel ei ole muuttanut sallivaa maahanmuuttopolitiikkaansa, vaikka siihen kohdistuvat ankarat paineet.
Usko selviytymiseen on ollut Merkelin johtotähti. Tällainen poliittinen johtajuus on Euroopassa ollut valitettavan vähäistä.
Maahanmuutto voi Jaakonsaaren mukaan olla vaarallista, jos ihmisten väliset suhteet kiristyvät. Tällöin jotkut voivat käyttää tilannetta poliittisesti hyväkseen.
– Jos elintaso ei nouse vaan jopa laskee, saattaa käydä niin, että ryhdytään etsimään syyllisiä. Ennen toista maailmansotaa syyllisiksi leimattiin juutalaiset.
Nyt halutaan selvästi leimata maahanmuuttajat.
Jaakonsaari kuitenkin huomauttaa, että Eurooppa ei voi ottaa turvapaikanhakijoita loputtomasti vastaan. Euroopankin resursseilla on rajansa.
Uskontodialogista
koordinoidumpaa
Tuiran seurakunnan kappalainen Stiven Naatus saa syyskuun alussa vastuulleen Kirkon Ulkomaanavun projektin, jossa Suomeen luodaan verkosto eri uskontoja edustavien ihmisten kesken.
Shoulder to Shoulder -projektiksi nimetyn hankkeen tavoite on edistää uskonnollisten yhteisöjen yhteistyötä, uskontojen välistä ymmärrystä ja uskontodialogia Suomessa.
Naatuksen mukaan yksittäiset ihmiset ja yhteisöt ovat Suomessa käyneet dialogia ennenkin.
– Nyt yritetään koordinoida ruohonjuuritason toimintaa Suomessa ja luoda verkosto.
– Verkoston avulla tuntisimme toisemme ja tietäisimme kenelle soittaa sekä reagoisimme mahdollisimman nopeasti, jos jotakin tapahtuu. Voisimme antaa lausuntoja yhdessä ja rakentaa yhteyttä. Meidän tulee tulla tutuiksi toinen toisillemme.
Naatuksen mukaan osapuolet voisivat tutustua toisiinsa vaikkapa yhteisillä ruokailuilla.
– Toiminta olisi arjen tasolla.
Naatuksen mukaan verkostossa toimisi kaikenlaisia ihmisiä eikä vain johtajia.
PEKKA HELIN