Kouluun siunaamiset ikuistuvat yhä useammin perhealbumeihin
Koulun aloittaminen on merkkipaalu niin lapsen kuin hänen vanhempiensakin elämässä. Ensimmäisen koulupäivän jännityksen muistaa vielä aikuisenakin ja usein pienestä koululaisesta ja isosta repusta otetaan valokuva perhealbumiin muistoksi päivästä.
Oulussa lapsia on siunattu koulutielle yli 30 vuotta, alkujaan osana sunnuntain jumalanpalvelusta. Nykyisin erityiset siunaustilaisuudet ovat yleensä joko toukokuussa esikoulun päättyessä tai elokuussa koulun alkamisen aikoihin.
Oulun seitsemästä seurakunnasta kuudessa ekaluokkalaiset siunattiin viime viikolla.
Tuiran seurakunnassa siunaamisen ajankohta muutettiin toukokuulta elokuulle. Se näkyi selkeästi osallistujamäärän kasvuna.
– Esimerkiksi Pyhän Luukkaan kappelissa pidettyyn tilaisuuteen saapui 400 henkeä. Istumapaikkoja on vain reilulle parille sadalle, mutta kaikki mahtuivat mukaan, kertoo suosiosta ilahtunut pastori Minna Salmi.
Ei vain
penkissä istumista
Kävimme seuraamassa kouluun lähtevien siunausta Tuiran kirkossa. Myös siellä oli runsaasti väkeä, mutta tilaakin jäi.
Tilaisuuden ohjelman suunnitellut pastori Päivi Jussila kertoo halunneensa mukaan mahdollisimman paljon toiminnallisuutta koko perheen huomioiden.
Puolituntinen siunaustilaisuus piti sisällään yhdessä laulettuja ja leikittyjen lasten virsien lisäksi rukouksia, joihin kaikki saattoivat osallistua. Esimerkiksi ilmansuuntarukouksessa koko kirkkoväki kääntyi vuorollaan kaikkiin neljään ilmansuuntaan jakaen Jumalan kanssa päällimmäiset tunteet kuluneesta kesästä sekä ajatukset koulun alkamisesta.
– Halusimme tuoda mukaan myös meditatiivisuutta. Kirkossa on hyvä pysähtyä ja rauhoittua, Jussila perustelee.
Päivi Jussila uskoo, että kouluun siunaamisten suuri suosio selittyy sillä, että siirtymäriitit ovat luontaisia ihmisille. Kun lapsi aloittaa koulutiensä, on muutos koko perheelle, ei vain lapselle itselleen. Siksi tilaisuus koskettaa kaikkia.
Aikuiset olivat mukana lasten sytyttäessä kynttilät ja laskiessa ne hiekkamaljaan. Kaikki perheen aikuiset pääsivät myös siunaamaan oman ekaluokkalaisensa alttarille.
Minna Salmi ilahtui ihmisten innosta tulla kirkkoon monen sukupolven voimin.
– Tuntui kivalta, että valokuvia otettiin niin paljon. Se toi tunteen siitä, että perheet kokevat siunaustilaisuuden tärkeäksi.
Salmi pohtii, että perhealbumiin voisi laittaa vieretysten kuvat, joista toisessa ekaluokkalainen on kouluun lähdössä ja toisessa alttarilla siunattavana.
ELSI SALOVAARA
Liikenne huolettaa Amandan vanhempia
Mikä sinun nimesi on, kysyy pastori Minna Salmi keltamekkoiselta tytöltä.
Kouluun siunaamiseen Tuiran kirkolle saapunut Amanda Viio tarttuu ujosti käteen ja esittelee itsensä.
Tukijoukkoina kirkkoon ovat saapuneet myös Amandan isä Tapani Viio, äiti Virpi Parkkila, mummo Vappu Parkkila ja pikkuveli Daniel.
Ekaluokkalaista jännittää uusi elämänvaihe, mutta niin jännittää myös vanhempia.
– Koulutie pelottaa, sillä matkan varrella on niin paljon tietöitä ja yksi siltakin ylitettävänä. Yksin häntä ei uskalla laittaa kulkemaan, Virpi Parkkila toteaa.
– Olen opintovapaalla ja pystyn näin alkuun kuljettamaan ekaluokkalaisen kouluun, hän jatkaa.
Koulun jälkeen Amanda menee iltapäiväkerhoon, mutta sinne matka on onneksi lyhyt ja vähemmän vaarallinen.
Koulun alkua odotettiin perheessä hyvällä mielellä.
– Amanda on oppinut jo lukemaan ja samalle luokalle tulee ainakin pari tuttua kaveria, Virpi Parkkila iloitsee.
Lisää kuvia Tuiran kirkossa 8.8.2016 pidetystä kouluun siunaamisesta osoitteessa www.facebook.com/rauhantervehdys.