Pienkoneet kyyditsevät ihmisiä ja tavaroita vaarallisissakin oloissa
Sinähän painat vähemmän kuin minä!
Katson epäillen vieressäni seisovaa minua lyhyempää naista, joka väitteensä todistaakseen astuu Wilsonin lentoaseman vaa’alle.
Valmistaudumme Kenian pääkaupungissa Nairobissa MAF:n (Mission Aviation Fellowship) lennolle kohti Pohjois-Kenian Marsabitia. Lennon valmisteluihin kuuluu matkustajien punnitus, jotta lentokone voidaan tankata ja lastata oikein.
Matkatoverini, Christian Aid -järjestön työntekijä Leah Onyango on lähdössä kahden viikon työmatkalle arvioidakseen järjestön projektin vaikuttavuutta.
– On annettava ihmisten itse kertoa, mitä työ on saanut aikaan ja missä voidaan vielä parantaa, hän sanoo.
Koska kaikki eivät osaa lukea, projektin vaikuttavuutta kuvataan piirroksin.
– Hiekkaan piirretään viiva, jolle asetetaan kivi kuvaamaan alkutilannetta. Sitten kyläläiset saavat keskustella, missä olemme nyt. Siihen kohtaan asetetaan kivi.
– Lopuksi löydetään paikka myös valkoiselle kivelle eli yhdessä asetetulle tavoitteelle, jota kohti lähdetään jatkamaan, kuvailee Onyango työtä karjaa paimentavan heimon parissa.
Konkreettista on myös apu, jota annetaan. Kylässä toimii esimerkiksi ”pöytäpankki”. Kuukauden lopussa joka perhe tuo pöytään säästämänsä 100 shillinkiä, joka vastaa noin yhtä euroa.
Vuorotellen kukin perhe saa koko potin, jonka avulla he voivat esimerkiksi ostaa lehmän, aloittaa yritystoimintaa tai maksaa koulumaksuja.
Lentäjä rukoilee
ennen lähtöä
Istumme kuusipaikkaiseen Cessnaan. Kanadalainen lentäjä Melvin Peters neuvoo turvavöiden käytön, oven avaamisen hätätilanteessa ja antaa korvatulpat sekä muutaman pullon vettä.
– Toivon mukaan emme joudu pahoihin ilmakuoppiin, hän sanoo ja osoittaa paperipusseja istuinten takana.
Ennen lähtöä lentäjä rukoilee ja matka kohti yläilmoja alkaa.
Allamme leviää Nairobin miljoonakaupunki hökkelitaloista muodostuvine slummeineen, tornitaloineen ja vehreine puistoineen.
Ohitamme Kenian korkeimman vuoren Mount Kenyan ja ihailemme alla leviävää savannia. Koska lentokorkeus on alhainen, maisemista pystyy nauttimaan koko kahden tunnin lennon ajan.
Pohjoisempana maisemasta tulee karumpi. Savannin vehreys vaihtuu kiviin ja hiekkaan.
Lähellä pientä Marsabitin kylää laskeudumme pienelle puskakentälle. Aivan kiitotien vieressä käyskentelee pari lehmää.
Konetta tulee ihailemaan pari pientä kylän poikaa.
Mekaanikkoja
tarvitaan lisää
MAF lentää 130 pienkoneella 30 maassa, joissa ei ole teitä tai joissa matkustaminen on turvatonta esimerkiksi sodan tai levottomuuksien takia.
Työtä tuetaan lähetysvaroin, mutta jokainen matkustaja maksaa ainakin pienen maksun, jotta lentoja ei alettaisi käyttää väärin. Lisäksi lähetysvaroin tuetaan sairaslentoja, joilla mahdollistetaan syrjässä asuvien mahdollisuus päästä hädän hetkellä hoitoon.
Yksi periaatteista on lopettaa toiminta silloin, kun maa itse on kykenevä hoitamaan vastaavia lentoja. Esimerkiksi Etiopiassa, Keniassa ja Tansaniassa toimintaa on jo supistettu.
Suomalaisia työssä on mukana tällä hetkellä neljä: lentäjä Jarkko Korhonen Tansaniassa, lentäjä Fabio Zuglian sekä it-ammattilainen Pete Higham Arnheminmaalla Pohjois-Australiassa sekä lentomekaanikko Hannu Heinonen Keniassa.
– Terveisiä Suomeen: lisää mekaanikkoja tarvitaan, Heinonen vinkkaa.
SATU GAYA
Juhlavuoden kiertue Kempeleessä
MAF (Mission Aviation Fellowship) on vuonna 1945 perustettu kristillinen järjestö. MAF Suomi osallistuu työhön muun muassa auttamalla työntekijöiden rekrytoinnissa ja keräämällä varoja. Lahjoituksina hankitaan esimerkiksi polttoainetta.
MAF Suomen eli Suomen Lähetyslentäjien perustamisesta tulee tänä vuonna 40 vuotta. Juhlavuoden aikana Afrikassa palvellut Cessna 206 on esillä eri puolilla Suomea.
Kauppakeskus Zeppelinin keskusaukiolla kone on 8.8. saakka. Esittelijä on paikalla perjantaina 5.8. kello 17–19 ja sunnuntaina 7.8. kello 14–16.