Näkemyserot eivät vie Tynkkyseltä luottamusta

18.8.16

Poliisi on käynnistänyt esitutkinnan Sebastian Tynkkysestä. Tynkkystä epäillään kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Asiasta uutisoitiin viime viikolla. Tynkkynen on kiistänyt syyllistyneensä rikokseen.
    Oulussa luokanopettajaksi opiskeleva Tynkkynen on Perussuomalaisten nuortenjärjestön puheenjohtaja. Hän on myös Tuiran seurakuntaneuvoston jäsen.

Tuiran kirkkoherra Niilo Pesonen, kirkon luottamushenkilöt ovat osa seurakunnan hallintoa, he johtavat seurakunnan työtä yhdessä työntekijöiden kanssa. Onko luottamushenkilönä työskentelyn kannalta ongelmallista se, että Tynkkysen viimeaikaiset kommentit muslimeista on koettu niin räväköiksi, että niiden on tulkittu olevan kiihottamista kansanryhmää vastaan.
    – Ymmärtääkseni tällä hetkellä on kyse poliisin suorittamasta esitutkinnasta. Jokaista on kohdeltava syyttömänä ja hän on syytön, ellei häntä ole oikeusistuimessa tuomittu. Tämä koskee myös toimintaa seurakunnan luottamustoimessa.
   Itselläni ei ole ollut mahdollisuutta perehtyä siihen, mitä Tynkkynen on lausunut. Haluan kuitenkin korostaa sitä, että kirkkomme opetus kutsuu meitä nimenomaan vieraanvaraisuuteen ja rakkauteen ihmisiä kohtaan riippumatta siitä, ovatko he kristittyjä vai muslimeja.
 
Nauttiiko Tynkkynen Tuiran seurakunnan luottamusta tällä hetkellä?
   – Kyllä.

Käyttääkö kirkon luottamushenkilöksi valittu edustaja myös kirkon ääntä ottaessaan julkisuudessa kantaa vaikkapa maahanmuuttoon liittyvissä asioissa?

   – Viime kädessä kaikki kirkon jäsenet käyttävät kirkon ääntä. Toki kirkon työntekijän tai luottamushenkilön kannanotot ovat painoarvoltaan suurempia. Näin on kuitenkin silloin, kun kannanotto on lausuttu kirkon työntekijänä tai luottamushenkilönä.
   Esimerkiksi piispan kohdalla on mahdotonta tehdä eroa tehtävästä nousevan ja yksityisen mielipiteen välillä. Seurakunnan luottamushenkilön kohdalla tällainen ero on helpompi tehdä.
   Yleisesti piispan ja pappien ymmärretään edustavan kirkon virallista kantaa. Luottamushenkilöt edustavat seurakunnan lisäksi myös valitsijoitaan, kirkon jäseniä, jolloin heidän edustamansa kannat ovat luonnollisesti moninaisempia. 
 
Mikä on kirkon johdon, esimerkiksi piispojen suhtautuminen Suomesta turvapaikkaa hakeviin muslimipakolaisiin?
   – Kirkon johto, erityisesti piispat, ovat selkeästi korostaneet vastuutamme pakolaisista sekä sitä, että emme voi tehdä eroa kristityn ja muslimin välillä auttamistoiminnassamme. Tärkeintä on kärsivä lähimmäinen. 

RIITTA HIRVONEN