Työläiset eivät jättäneet kirkkoa vaikeina vuosina, Muhoksella muistutetaan
Seurakunnasta esitetty kutsu juhlapuhujaksi voi yllättää kunnolla. Näin kävi vaalalaiselle tutkijalle, dosentti Jouni Kauhaselle.
Kauhanen puhuu lauantaina 20. elokuuta Muhoksen seurakunnan 250-vuotisjuhlaseminaarissa seurakunnan ja työväenliikkeen suhteesta 1900-luvun alkupuolella.
– Raikas ja kunnioitettava valinta aiheeksi, Kauhanen toteaa.
Näkemyserot eivät
johtaneet eroihin
Kauhanen on perehtynyt Muhoksen työväenliikkeen menneisyyteen kirjoittaessaan aiheesta historiateoksen. Juuri kirjan kirjoittaminen vei tutkijan kirkon arkistojen pariin.
Kauhanen perehtyi muun muassa kirkosta eronneiden luetteloihin 1900-luvun alkupuolella. Hän huomasi, että kirkon ja työväenliikkeen jännitteiset suhteet viime vuosisadan alussa eivät johtaneet Muhoksen työväen keskuudessa laajoihin kirkosta eroamisiin.
– Suurin osa liikkeen kannattajista pysyi kirkon jäsenenä kansalaissodan jälkeen, Kauhanen kertoo.
Tutkijalle havainto oli kiintoisa. Sille oli etsittävä selityksiä.
Mielikuvien
ravistelua
Mutta palataan kirkonmäeltä lähetettyyn kutsuun. Kauhasen mielestä kutsu puhujaksi seurakunnan juhlaan tarkoittaa ennen muuta sitä, että Muhoksen pappilassa on ilahduttavasti perehdytty Muhoksen työväenliikkeen ja seurakunnan historiaan.
Pyyntö merkitsee Kauhasen mukaan myös sitä, että seurakunnassa halutaan nähdä historiaa laajemmin kuin pitää sitkeästi yllä pelkästään mielikuvaa kirkon ja työväenliikkeen jännitteisestä ja ongelmallisesta suhteesta viime vuosisadan alussa.
Juuri näin, toteaa Muhoksen kirkkoherra Jouni Heikkinen.
– Muhoksen työväenliike on ollut perustamisesta saakka poikkeuksellisen suuri vaikuttaja pohjalaisella maaseudulla. Seurakunta on ollut toinen vahva tekijä. Historian kulussa nämä kaksi saattoivat olla väliin napit vastakkain, mutta tässä ei ole koko totuus, hän sanoo.
Työläisiä ei
lähtenyt massoittain
Vuonna 1918 kansalaissodan aikana työväenliikkeessä kirkkoa pidettiin oikeistolaisten kirkkona. Suuri joukko työväen aatteen kannattajia seisoi vuosisadan alussa vankasti eri puolella aitaa kuin kirkko.
Kirkkoa taas eivät miellyttäneet 1900-luvun alussa työväenliikkeen kirkon- ja uskonnonvastaiset kannanotot.
Haavoja Suomen itsenäisyyden alkuvuosilta on selvitetty viime vuosiin saakka.
Monen työläisen kokiessa kirkon porvarillisen yhteiskunnan edustajana, voisi olettaa, että iso joukko työväen aatteen kannattajia olisi eronnut kirkosta myös Muhoksella heti, kun se tuli mahdolliseksi vuonna 1923.
Miksi näin ei tapahtunut, muun muassa sitä tutkija Kauhanen valottaa juhlapuheessaan lauantaina Koivu ja tähti -kulttuurikeskuksessa.
Arki on usein
muuta kuin julistuksia
Yhdeksi selitykseksi asialle Kauhanen näkee ihmisten tavan katsoa instituutioita, kuten kirkkoa ja työväenliikettä.
– Jos katsoo pelkästään instituutioiden ohjelmajulistuksia ja aatteellisia painotuksia, syntyy näkemysten välille helposti vastakkainasettelua. Ihmisten jokapäiväinen arki on usein sitten kokonaan eri todellisuutta. Se rakentuu paljolti jokaisen omista kokemuksista käsin.
– Juuri työväkeen kuuluvien henkilökohtaiset kokemukset kirkosta voivat selittää sitä, miksi siteitä kirkkoon ei haluttu katkaista kokonaan, vaikka jännitteitä oli.
Kauhanen miettii Heikkisen tavoin, oliko juopa työväen ja kirkon papiston välillä ainoa totuus kahden vahvan liikkeen välillä vuosituhannen alussa.
– Osa kirkon papeista tiedosti työläisten ongelmat ja yhtyi vaatimuksiin sosiaalisista uudistuksista, tutkija toteaa.
Kauhanen painottaa, että kirkkoa ja työväenliikettä on yhdistänyt yhtäläinen arvokkaan elämän vaatimus, pyrkimys lisätä oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa ihmisten kesken.
Heikkinen huomauttaa, että Muhoksella työväenliike on ollut pitkään edustettuna myös seurakunnan luottamuselimissä.
RIITTA HIRVONEN
Muhoksen seurakunta 250-v.
Juhlaseminaari
la 20.8. klo 12 Koivu ja tähti -kulttuurikeskuksessa
Juhlakaffeet seurakuntatalossa klo 11
• Muhoksen seurakunta ja työväenliike 1900-luvun alkupuoliskolla, Dosentti Jouni Kauhanen
• Oskar Merikanto: Soipa kieli : Jenni Kinnunen, sopraano, trad. Amazing Grace: Tuomo Rahko, tenori, Ossi Kajava, säestys
• ”On Kuninkaallinen Majesteetti erottanut tämän pitäjän Oulun seurakunnasta” Muhoksen seurakunnan syntytilanne, Dosentti Ritva Kylli
• Juhlaseminaarin päätös, Kirkkoherra Jouni Heikkinen
Tervetuloa!