Kansalaisvastuu lisääntyy koko ajan

28.9.16

Vapaaehtoisista on tällä hetkellä kova kysyntä. Myös päättäjät näkevät vapaaehtoistyön kansantaloudellisen merkityksen.
   – Vapaaehtoistyö on noussut puheissa palkkatyön rinnalle, toteaa runsaat kaksikymmentä vuotta Näkövammaisten Keskusliitossa vapaaehtoistyöstä vastannut Liisa Reinman
   Kansalaisareena ry:n hallituksessa nykyisin toimiva Reinman tietää, että vapaaehtoistyön lisääntyminen vauhdittaa myös pohdiskelua palkka- ja vapaaehtoistyön rajoista. 
   Rajapintoja tullaan koettelemaan aivan uudella tavalla, hän sanoo.
   Jos vapaaehtoisia tulee lisää sairaaloihin, vievätkö he työn hoitajilta?
   Kun talous kiristyy, korvataanko ammatillista työtä vapaaehtoisilla tinkimällä samalla osaamisen tasosta?

Rajapinnoista
oltava tarkkana

Reinmanin mukaan rajoista huolehtiminen on ennen muuta niiden vastuulla, jotka eri yhteisöissä organisoivat vapaaehtoistoimintaa. Heidän on oltava asiassa valppaana ja tarkkuutta tarvitaan nykyisin enemmän kuin ennen.
  Vaarana on, että rajapintaa siirtyy huomaamatta, Reinman arvioi.
   Moni vapaaehtoinen näkee ammattihenkilöstön vähyyden ja kiireen esimerkiksi hoivatyössä.
   – Silloin vapaaehtoisella voi syntyä ajatus: Voisinko tehdä enemmän?
   Siksi Reinman korostaa, että vapaaehtoistyön tulee olla hyvin johdettua. Vapaaehtoistehtävät on määriteltävä huolellisesti.

Hyvinvointi tarvitsee
kaikkien panosta

Saara Jäämies on koordinoinut työssään Helsingin alueella vapaaehtoistoimintaa.
   Hän uskoo, että vapaaehtoistyön ja palkkatyön rooleja haetaan yhteiskunnassa ajoittain siksi, että suomalaiset ovat tottuneet jossain määrin jättämään hyvinvoinnista huolehtimisen valtion ja kunnan vastuille.
   – Minä ajattelen, että hyvinvoinnin rakentamiseen tarvitaan kaikkia ihmisiä ja tulevaisuudessa yhä enemmän myös teknisiä laitteita, kuten robotteja. Myös ne tulevat työtovereiksemme.
   – Koko kylä kasvattaa, todettiin ennen kun puhuttiin lapsiin kohdistuvasta huolenpidosta. Tämä sama henki, yhteisen vastuun näkeminen, voisi kohdistua muihinkin kuin lapsiin.
   Jäämies korostaa, ettei hän tarkoita yhteisellä huolenpidolla sitä, että vapaaehtoisen ja ammattityön sisällöt olivat samanlaisia.

Kansalaistoiminta
maksaa myös

Jäämiehen mukaan vapaaehtoistyö on satunnaisempaa ja kevyempää kuin ammattityö.
   Kansalaistoimintaa pitää voida muokata elämäntilanteen mukaan ja halutessaan luopua siitä kokonaan.
   Säästötarve on Jäämiehen mielestä huono ja lisäksi paikkansa pitämätön syy vapaaehtoisten käyttämiselle.
   – Kansalaistoiminnan ylläpitäminen ei ole ilmaista. Pelkästään jo vapaaehtoisten hankkiminen ja heidän kouluttamisensa maksavat.
   Jäämies korostaa, että vapaaehtoisia etsivien  organisaatioiden on mietittävä tarkasti, mitä lisäarvoa vapaaehtoisten mukaan tuleminen toimintaan tuo. Miksi työhön toivotaan vapaaehtoisia ammatti-ihmisten rinnalle?

Ammattitaito kasvaa
vapaaehtoistyössä

  – Vapaaehtoisena en tunne työelämän stressiä, mutta vapaaehtoistehtävässä kartutan silti työelämän taitoja.   Vapaaehtoistyöhön – haastavampaankin – on matalampi kynnys tarttua kuin palkkatyöhön, kun vielä miettii sitä, millaista työtä haluaa opiskelujen jälkeen tehdä.
   Näin pohtii Pelastakaa lapset -järjestön vapaaehtoisena työskentelevä oululainen opiskelija Matti Karjalainen.
   – Vapaaehtoisen osa on erilainen kuin ammattilaisen. Vapaaehtoisena en edusta mitään ammattikuntaa vaan olen läsnä tehtävässäni ennen muuta ihmisenä, omana persoonana – toki tiedostaen sen, että toimin mukana arvostetussa järjestössä.

Palkka ei
ole numeroita

Vaikka Karjalainen on kasvatusalan opiskelija, ei hän murehdi tällä hetkellä, miksi lasten kanssa toimimisesta ei makseta hänelle.
   – Pelastakaa lapset on kansalaisjärjestö, jonka toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen. Järjestöillä ei yksinkertaisesti ole sellaisia rahamääriä käytössä, että kaikesta voitaisiin maksaa, Lapsiystävällinen tila -toiminnassa vapaaehtoisena työskentelevä opiskelija toteaa.
   Vapaaehtoistyön ei-taloudellisista hyödyistä hän toivoisi nykyistä enemmän puhetta.
Yksi vapaaehtoistyön merkittävä anti on itsetuntemuksen lisääminen.
   Kansalaistoiminta on myös keino vaikuttaa itselle tärkeisiin asioihin, Karjalainen kokee.

RIITTA HIRVONEN