Muhoksen Arotiellä sijaitsevassa Rantakodissa alkuvirsi on jo veisattu, ja on hartauden vuoro. Pastori Simo Pekka Pekkala istuu jakkaralla talon yhteisessä olohuoneessa. Kymmenkunta Rantakodin asukasta ja kaksi ohjaaja istuu hänen ympärillään sohvilla ja nojatuoleilla. Kaikki ovat yhtenä korvana.
– Me olemme kuin sinfoniaorkesteri. Toisilla on paljon tehtävää, toisilla vähemmän, mutta meillä kaikilla on oma paikkamme, jotta teoksesta tulisi kokonainen. Kapellimestarina on itse Jumala, eikä hän ole antanut kenellekään väärää soitinta, Pekkala kuvailee.
– Soitinta, niin! joku huudahtaa.
Pekkala muistuttaa vielä, että jokaisen orkesterin jäsenen on tärkeää tukea toista.
Sitten hän pyytää kaikkia laulamaan Soi kunniaksi Luojan.
Väki nousee ylös ja tuttu virsi kajahtaa komeasti. Sitten siirrytäänkin kahvittelemaan.
Kahvipöydässä
puhutaan säästä
Simo Pekka Pekkala kertoo, että hartaushetket pyritään mitoittamaan aina kuulijakunnan mukaan. Liian pitkässä hartaudessa keskittyminen herpaantuu.
Pastori istutetaan pöydän päähän. Hän on Rantakodin asukkaille jo tuttu, mutta ennestään tuntematonta toimittajaa tentataan.
– Mikä sinun nimi on? Onko tuo kamera? kysyy Riitta, yksi asukkaista.
Vastausten jälkeen hänellä herää uusi kysymys.
– Tuleeko meille se Rauhan Tervehdys?
– Tulee se, vastaa Jonna-ohjaaja.
Muhoksen seurakunnasta vierailut hoidetaan säntillisesti, sillä hartauksista ei pidetä lomataukoja kesäkausinakaan. Hartaushetkiä pidetään Rantakodin lisäksi myös vanhainkodeissa. Suurin osa asukkaista osallistuu hartauksiin.
Rantakodin asukkaiden mielestä on mukava, kun pappi käy laulattamassa – ja kahvilla totta kai.
– Osa papeista juttelee enemmän, osa vähemmän, luonnehtii eräs talon asukas.
Keskustelu siirtyy säähän, niin kuin kahvipöydässä monesti tapana on.
– Jumala se ajaa kivirattailla silloin kun on ukkonen, todetaan joukosta.
– Minä sain lahjaksi kukan, se kärsi kyllä aika paljon helteiden aikana, kerrotaan toimittajalle.
Toinen kupillinenkin pannusta löytyisi, mutta tässä vaiheessa pastori kiittää seurasta ja jatkaa matkaa. Seuraava hartaus kutsuu.
Yhteistä tekemistä
riittää Rantakodissa
Kun kuppeja siivotaan pöydästä, aletaan yhdessä suunnitella iltaa. Rantakodin takapihalla pelataan mölkkyä aina kun saadaan porukka kasaan.
Päivisin kaikki 12 asukasta osallistuvat työ- ja päivätoimintaan. Iltaisin pidetään vapaa-ajan ryhmiä muistelujen, musiikin, uutisten, leivonnan, ulkoilun ja kädentaitojen parissa. Kylällä asukkaat käyvät hoitamassa asioitaan sekä itsekseen että ohjaajien kanssa.
– Maahanmuuttajat ovat mukavia, tervehtivät aina kun tulevat vastaan. Ihan jokaista, pöydässä todetaan.
Menneenä kesänä Rantakodin asukkaat ja ohjaajat kävivät muun muassa sirkuksessa, syömässä pannukakkuja, ajelemassa Potnapekalla Oulussa, laivaristeilyllä, junareissulla Kajaanissa ja useilla uimareissuilla.
Syksyllä alkaa taidekerho Oulussa, jossa osa asukkaista käy ohjaajan kanssa kerran kuukaudessa. Osa on menossa syyskuun lopussa viikonloppuleirille. Joulun alla suunnataan joukolla konsertteihin.
Sukulaisten ja ystävien vierailujen lisäksi Rantakodin asukkaiden luona käyvät säännöllisesti myös hierojat, kampaajat, jalkahoitajat ja fysioterapeutit.
Niin, ja pappi saadaan kylään taas kuukauden päästä.
ELSI SALOVAARA