Kempeleen vanha kirkko on seurakuntamestari Tapani Raappanalle merkityksellinen paikka. Hän meni siellä vihille ja pappa on haudattu kirkkomaahan.
Lokakuuhun kestävällä kesäkaudella hän käy kirkossa työn puolesta harva se päivä.
– Messujen lisäksi hautaan siunaamisia on lähes viikoittain. Valtaosa niistä pidetään kesällä täällä.
Raappanan ja toisen seurakuntamestarin apukäsinä on jo vuosia ollut niin sanottuja suntion apulaisia. He ovat auttaneet messun jälkeisissä tehtävissä, kuten kirkkosalin järjestelyssä, ehtoollisastioiden tiskaamisessa ja kolehdinkannossa.
– Vapaaehtoisista on ollut todella suuri apu. Toive on, että heitä olisi jatkossa apuna myös aamulla messun valmisteluissa.
Seurakunta hakee nyt myös talonmiehiä, joiden tehtävänä ovat lipunnostot.
– Esimerkiksi minä asun Oulussa, joten lippujen nostolle ja laskulle ajokilometrejä tulee aika paljon, Raappana sanoo.
Erityisesti miehiä kaivataan joukkoon lisää.
– Tiskauskohan se pelottaa, vaikka konehan se valtaosan tiskaa, Raappana naurahtaa.
Kumpikaan vapaaehtoispesti ei vaadi erityistaitoja.
– Me seurakuntamestarit ja muut työntekijät opastamme ja perehdytämme tehtäviin.
Apukädet auttavat siinä, että seurakuntamestareilla jää aikaa ihmisten kohtaamiseen. Seurakuntamestarit ovat myös hengellisen työn tekijöitä. Raappanan mukaan työn huippuhetkiä ovat ne, kun on pystynyt auttamaan jotakuta.
– Usein töissä on kauhea kiire, vaikka kuunteleminen olisi se tärkein tehtävä.
ELSI SALOVAARA
Suntio etsii apulaisia
14.9.16