Tavoitteena kaunis laulu

21.9.16

Viittomakielinen laulu on paljon muutakin kuin peräkkäisiä viittomia. Oulun seurakuntien viittomakielisen kuoron esitys virrestä Liekkejä on monta, ei synny siten, että kuorolaiset viittovat ensin suomen kielestä sanan liekki ja sitten perään virren muut sanat.
   Kuoronjohtajalle, viittomakielen tulkille Ulla-Maija Aaltomaalle viittomakielisen kuoron laulu on myös visuaalinen esitys.
   – Tekstin pitää olla ymmärrettävä, mutta myös kauneus on olennaista esityksessämme. Haemme kauneutta tietoisesti esityksiimme. Ilmeet, eleet ja esimerkiksi viittomien soinnillisuus ovat tärkeä osa viittomakielistä laulua.
   Lauluja viitotaan eri tavoin kuin iltauutisia. Jos sana Suomi viitotaan asiatekstissä sormella leukaan, musiikkiesityksessä Suomen viittoma voi olla toisenlainen, ehkäpä näyttävämpi.
   – Se ei tarkoita, että viittoma olisi keksitty omasta päästä, mutta laulua varten sanan Suomi käännöstä viittomakielelle on voitu hakea esimerkiksi vanhoista viittomista. Se voi olla eräällä tapaa mukailtu tutusta Suomi-viittomasta.
   – Kun käännämme laulun Ihme ja kumma viittomakielelle,  teksti saa melkein kuin uuden elämän. Se on yhtäkkiä enemmän kuin tuttu lastenlaulu. Mietimme käännöstä yhdessä kuorolaisten kanssa. Valmiita viittomakielisiä lauluja on vähän, Aaltomaa kertoo.
   Viittomakielinen kuoro etsii uusia jäseniä. Kuoronjohtaja miettii kysymystä, voisiko kuoroon liittyä kuuleva henkilö, jolla ei ole ääntä, mutta runsaasti intoa laulaa kuorossa.
   – Harjoitukset ovat viittomakielisiä. Siksi viittomakielisyys on kriteeri osallistumiselle.

RIITTA HIRVONEN