Unet ovat muuta kuin huuhaata

14.9.16

Perheneuvonnan asiakas voi haluta kertoa oman unensa

Uniin päätyvät usein ikävät asiat, huolet ja murheet. Onnellinenkin sattumus, vaikkapa lapsen syntyminen, saattaa tulla uneen, mutta unissa tapahtumat voivat saada kokonaan uudenlaisia käänteitä ja käsikirjoituksen.
   Kirkossa unista ei puhuta lapsellisena huuhaana, vaan unet nähdään Luojan luomana todellisuutena.

Unia tulkitsee
unennäkijä itse

Kalajoen rovastikunnan perheneuvoja Seppo Viljamaa kertoo, että perheneuvonnan asiakas saattaa kertoa omasta unestaan hyvinkin yksityiskohtaisesti. Perheneuvojan työtä ei ole tulkita kuulemaansa unta, mutta hän on kiinnostunut siitä, mitä asiakas itse unestaan ajattelee: Mitä tunteita se herättää?    Mikä unessa rohkaisee, lohduttaa tai antaa toivoa?
   – Unen ääreen on mahdollista pysähtyä myös pidemmäksi aikaa. Voin kirjoittaa unen sanatarkasti muistiin ja lukea sen asiakkaalleni ääneen sinä-muodossa.
   Viljamaan mukaan perheneuvoja voi kertoa, millaisia mielikuvia uni hänessä herätti, mutta unet kuuluvat unennäkijälle. Hän on oman unensa asiantuntija.
   Viljamaa osallistui elokuun lopussa seurakunnan työntekijöille tarkoitettuun uniryhmäkoulutukseen, jossa työskentely tapahtui osallistujien omien unien avulla.

Raamatussa on
paljon unikertomuksia

Seppo Viljamaa on huomannut, että unien näkemiseen ja kertomiseen saatetaan suhtautua seurakunnassa varauksellisesti – ehkä joskus syystäkin. Kristillisyyden historiassa on tarinoita uskonnollisista hurmoksista ja unissa saarnaamisesta.
   – Jos tuiki tavallinen ihminen haluaa pohtia oman unensa merkitystä hänelle itselleen, en ymmärrä, mitä pahaa tai väärää siinä voisi olla.
   – Ehkä osa oudoksuu unien äärelle asettumista samalla tavalla kuin minäkin: vierastan puheita enneunista ainakin, jos unien selityksillä halutaan tunkeutua epäkunnioittavalla tavalla toisen ihmisen elämään, Viljamaa sanoo.
   Uniryhmän kouluttaja, pastori Virva Nyback puhuu unista Jumalan lahjana.
   Hän muistuttaa, että Raamattu sisältää monia kertomuksia unista. Raamatun alkulehdiltä sen viimeisiin lukuihin unet ovat olleet – ja ovat – yksi Jumalan tapa ilmoittaa itsensä, hän toteaa.
   – Minusta olisi todella outoa, jos kristityt eivät ymmärtäisi unen merkitystä.

Uni tahtoo
hyvää

– Jokainen näkee eri jaksoissa unta noin 1–2 tuntia yössä. Ongelma on siinä, että me emme tavoita unen viestiä helposti. Unen todellisuus ei ole loogista ja järkiperäistä, kuten valvetodellisuuden.  Se on kuvan ja tunteiden täsmäkieltä, jonka ymmärtäminen on vaikeaa, Nyback jatkaa.
   – Uni tahtoo meille aina hyvää. Myös painajaiset, vaikka ne ovatkin vahvoja ja pelottavia. Unissa puolustusmekanismit ovat pois pelistä ja siksi unen tarina ja tunteet puhuvat meille rehellisesti elämästä sellaisena kuin se on.
   Nyback toteaa, etteivät unet kaunistele tai valehtele.
   – Unet nousevat aina ihmisen kaikkein yksityisimmästä ytimestä. Tämän lisäksi unella on käytössään koko elämänhistoriamme kokemukset. Uni voi työstää esimerkiksi hyväksytyksi tai hylätyksi tulemisen kokemuksia ja niiden merkitystä unennäkijälle.

Uniryhmiä myös
seurakuntalaisille

Kirkon uniryhmäkurssit perustuvat niin kutsuttuun ullmanilaiseen kokemusperäiseen uniryhmätyöskentelyyn, jonka on kehittänyt 1970-luvulla amerikkalainen psykiatri Montague Ullman.
   Oulussa on järjestetty reilun vuoden aikana useampia ullmanilaisia uniryhmiä myös seurakuntalaisille. Ryhmät ovat täyttyneet nopasti. Erityisesti naiset ovat kiinnostuneet uniryhmistä. Miehiä ryhmissä ei ole ollut lainkaan.
   Osa ihmisistä on tullut ryhmiin löytääkseen selityksiä omille erikoisille tai toistuville unille. Myös kiinnostus lisätä itsetuntemusta on ollut syynä osallistumiselle.

RIITTA HIRVONEN

Artikkeli on osa lehteä 26/2016