Tuhoisa maanjäristys vuonna 2010 ja hirmumyrsky Matthew lokakuussa 2016. Pystyivätkö haitilaiset tällä välillä edes hetkellisesti elämään tavallista arkea?
– Suurin osa ihmisistä on elänyt niin sanottua normaalia elämää tässä välissä. Menetyksistä on toivuttu pikkuhiljaa. Lähtiessäni Haitista vuoden 2013 lopussa arvioitiin, että leirimäisissä asumuksissa asui saman verran ihmisiä kuin ennen maanjäristystä, kertoo Suomen Punaisen Ristin palveluksessa Haitissa työskennellyt oululainen Kristiina Kangas.
Hänen mukaansa kehitysavulla on vaikea korjata maan rakenteellisia ongelmia, kuten korkeita vuokrahintoja.
– Mutta Punaisen Ristin turvin Haitissa on viime vuosina korjattu rakennuksia. Asumiseen tarkoitettuja leirejä on voitu sulkea.
Punaisen Ristin hankedelegaattina Länsi-Afrikassa tällä hetkellä työskentelevä Kangas toteaa, että haitilaisilla on oma sisunsa.
– Haitilaiset nousevat tästäkin, mutta ulkopuolinen apu on tarpeen. Maassa tarvitaan nyt oikeita ratkaisuja, jotta yleistä köyhyyttä saadaan vähennettyä ja maan alttiutta katastrofeille vähennettyä.
– Haitilaisilla on oma sisunsa, mutta nyt tarvitaan ripeitä liikkeitä, jotta kolera ja muut taudit saadaan ajoissa hallintaan.
Kankaan mukaan Haitiin tarvitaan nyt eniten muun muassa väliaikaisia suojia, sairaanhoitoa ja hygieniatarvikkeita.
– Henkisen tuen antamisen merkitys nousee, jos ihmiset esimerkiksi asuvat pitempään väliaikaismajoituksessa, hän lisää.
Kangas kertoo, että avuntarve on suurta: hurrikaani vaikutti arviolta 1,2 miljoonan ihmisen elämään maassa.
RIITTA HIRVONEN
Haitilaisilla on sisua
19.10.16