Ihmiskauppa on totta

12.10.16

Suomessa on tunnistettu enemmän työperäistä kuin seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvää ihmiskauppaa

Likainen, kettingeillä kahlittu, hakatun näköinen nainen alusvaatteisillaan.
   Ihmiskaupan vastaisissa tiedotuskampanjoissa takavuosina käytetty kuvamaailmaa on jäänyt suomalaisten mieliin liiankin tiukasti.
   – Harvoin ihmiskaupan uhri sellaiselta ulospäin näyttää, sanoo järjestöjen tekemää ihmiskaupan vastaista työtä koordinoiva Pia Marttila Rikosuhripäivystyksestä.
   Toinen yleinen harhaluulo Marttilan mukaan on, että jos ihmiskaupan uhreja autetaan Suomessa, tänne alkaa virrata ihmisiä, jotka haluavat hyötyä auttamisesta.
   – Ongelma ei ole se, että ihmiset keksisivät tarinoita hyväksikäytöstä päästäkseen auttamistoimiemme piiriin. Ennemminkin ongelmana on, että ihmiskauppa ei tule riittävästi esiin.
   Suomessa on ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä, jota koordinoi Joutsenon vastaanottokeskus.
Ihmiskaupan uhreja ei etsitä, auttamisjärjestelmään pääsee hakemisen kautta.
   Eniten esityksiä tekevät vastaanottokeskukset ja Maahanmuuttovirasto.
   Hakemuksia tulee myös poliisilta sekä kansalaisjärjestöiltä. Toisinaan yhteydenottoja tulee esimerkiksi seurakunnan työntekijöiltä ja yksittäisiltä kansalaisilta.
   Tammi–kesäkuussa hakemuksia asiakkaaksi ottamisesta tuli ennätysmäärä, 73.

Epätoivoinen tilanne
altistaa hyväksikäytölle

Toisin kuin useimmissa muissa maissa, Suomessa on tunnistettu enemmän työperäistä kuin seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvää ihmiskauppaa.
   Tästä ei Marttilan mukaan voi tehdä kovin pitkälle meneviä päätelmiä.
   – Tilastot voivat kertoa siitä, että meillä ollaan hyviä tunnistamaan työperäistä ihmiskauppaa tai huonoja tunnistamaan seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvää ihmiskauppaa. Ei voi sanoa, että jälkimmäistä olisi Suomessa vähemmän.
   Ihmiskaupparikoksiin lukeutuvat yleensäkin tilanteet, joissa ihmistä pyritään hallitsemaan eikä tämä pysty itse päättämään tekemisistään. Ihmiskauppa voi ilmetä myös esimerkiksi rikolliseen toimintaan pakottamisena tai pakkoavioliittoina.
   Rikosuhripäivystyksessä on kohdattu ulkomaalaisia, jotka ovat tehneet kuukausia työtä palkatta siinä käsityksessä, että työnäytettä seuraisi oikea työsuhde.
   – Turvapaikanhakijoilla ja paperittomilla on epätoivoinen tilanne, kova tarve ja halu saada töitä. Heidän hyväksikäyttönsä voi hyvinkin lisääntyä, Marttila ennakoi.

Yhteisvastuukeräys
torjuu ihmiskauppaa

Vuoden 2017 Yhteisvastuukeräyksen Suomeen jäävällä osuudella autetaan ihmiskaupan uhreja yhteistyössä Rikosuhripäivystyksen, Pro-tukipisteen, Pakolaisneuvonnan ja Monika-Naiset -liiton kanssa.
   Keräysjohtaja Tapio Pajusen mukaan ihmiskauppa valikoitui kohteeksi siksi, että siihen liittyy hätää, joka on Suomessa totaalisen piilossa. Uutisaiheena se on harvoin.
   – Keräys tekee ihmiskaupan uhrien hätää ja suurta avuntarvetta näkyväksi. Uhrit ovat kaikkien palvelujen ulkopuolella. Heidän elämänlaatuaan pyritään keräyksen avulla parantamaan.

Vanhempi, ota puheeksi
seksuaalinen kaltoinkohtelu

Rajat ylittävä prostituutio, siihen liittyvä ihmiskauppa sekä seksuaalinen väkivalta olivat esillä hiljattain arktisen alueen maiden yhteisessä konferenssissa Oulussa.
   Turvakotien työntekijät ja vapaaehtoiset kuulivat muun muassa Norjan mallista, missä ihmiskaupan uhreja etsitään aktiivisesti.
   Konferenssissa sivuttiin myös keskustelua, jota eri maissa käydään seksin oston kriminalisoinnista.
Oulun ensi- ja turvakodissa väkivaltatyön avopalveluiden tiimivastaavana toimivalle Riitta Pohjoisvirralle huolta herättävin esille nousseista aiheista liittyy pornografiaan.
   Porno on 4–5 viime vuoden aikana muuttunut selvästi väkivaltaisemmaksi ja tutkimusten mukaan entistä nuoremmat kuluttavat pornoa. Tämän seurauksena nuoret suurkuluttajat sattavat tulla kyvyttömiksi normaaliin seksuaaliseen kanssakäymiseen.
   Pohjoisvirran mukaan kaikkien vanhempien pitäisi puhua aiheesta nuorilleen ja samalla päivittää oma tietoutensa.
   – Porno ei ole enää mitään Jallu-lehtiä.
   Pohjoisvirta suosittaa etsimään tietoa myös seksuaalisen kaltoinkohtelun sekä vastikkeellisen seksin tunnistamisesta esimerkiksi Nuorten Exitin nettisivuilta.
   – Seksuaalisuuteen liittyviä vaaratilanteita pitää ottaa esiin, sillä nuori ei välttämättä itse tiedosta, miten vakavasta asiasta on kyse, kun ryhtyy näyttelemään itseään rahaa vastaan.
   – Vastapuolena on silloin yleensä aikuinen, joka ei ajattele nuoren hyvinvointia.

MINNA KOLISTAJA

Artikkeli on osa lehteä 30/2016