Pelottavat muurit

12.10.16

Muurien tarkoitus kautta historian on ollut suojata ja turvata tuntemattomalta. Erityisesti tänä syksynä ilma tuoksuu pelolta. Siksikö muurit ovat nouseva trendi?
   Yhdysvaltain presidenttiehdokas uhkasi mediassa rakentaa USA:n ja Meksikon väliin muurin. Ei mennyt kuin muutama kuukausi ja Englanti ilmoitti omansa rakentamisesta Ranskan puolelle kanaalia.
   Eri maista alkoi tulla versioita; kenellä aita, kenellä piikkilanka.
   Näinhän ne muutkin muoti-ilmiöt rantautuvat Eurooppaan.
   Rooman valtakunnan aikaan muureja rakenneltiin sinne ja tänne. Englannin erotti aiemmin Skotlannista Hadrianuksen muuri.
   Ihmiskunnan suurin rakentama muuri tuli tarpeettomaksi, kun Kiina levisi pohjoiseen Mongoliaan. Syrjäseutujen köyhät käyttivät sittemmin loistonsa päähän tulleen muurin kiviä hyötykäyttöön omien asumustensa rakentamiseen.
   Jerusalemin historiaan kuuluu kolmen maailmanuskonnon yhteinen kolmetuhatvuotinen kiistely – ja rukoilu – temppelinmuurin äärellä.
   Muistan hämärästi loppusyksyn 1989. Olin juuri täyttänyt kahdeksan vuotta. Televisiouutisten kuvassa oli pimeää, kelmeää ja rähjäistä.
   Kolkon muurin päälle kiivenneet ihmiset olivat kuitenkin iloisia, hämillään, yllättyneitä ja kiitollisia. He olivat tätä kaikkea yhdessä.
   Viime parkour-tunnilla aiheena oli kissanloikka. Tällä tekniikalla edetään lähtöpisteestä korkeammalle tasolle, kuten muurille. Väärä arvio etäisyydestä ja liian vauhdikas hyppy aiheuttavat sen, ettei käsien ote välttämättä pidä muurin harjalla niin kauan, että itsensä saisi kammettua ylös.
   Minulla on korkean paikan kammo, eikä viisivuotiaanikaan ole vielä muurien kuningas. Mitä kaikkea voisikaan tehdä, kun pääsee muurin päälle!
   Ennen sitä on kuitenkin tärkeää oppia laskeutumaan turvallisesti muurin toiselle puolelle. Yhdessä.

HILKKA HAAGA

Artikkeli on osa lehteä 30/2016