Vesi – riittääkö sitä kaikille?

12.10.16

Monet elävät ilman rakkautta, mutta kukaan ei ole selvinnyt ilman vettä, vesikemian professori Simo Pehkonen lainaa kuulemaansa ajatelmaa

Suihkussa on aamulla mukava viihtyä pitkään. Janoonsa voi milloin tahansa hörpätä lasista vettä – ja kaataa siitä ehkä loput lavuaariin. Vessanpönttö tulee vetäistyä mennen tullen, sen kummemmin asialle ajatusta uhraamatta.
   Suomessa puhdasta vettä on kaiken aikaa kaikkien ulottuvilla. Näin ei ole valtaosassa maailmaa.
   – Voi sanoa, että puhdas vesi on jakaantunut maailmassa epäreilusti, Itä-Suomen yliopiston vesikemian professori Simo Pehkonen tiivistää.
   – Parhaimmalla tolalla asiat ovat Kanadassa, Skandinaviassa ja osassa Venäjää. Varsinkin Kanadassa on valtavat pohjavesivarannot, siellä puhdas vesi on jopa merkittävä vientituote.

Vesikriisit ovat
herätelleet suomalaisia

Epäpuhdas vesi aiheuttaa paljon sairastumisia ja kuolemia eri puolilla maailmaa.
   – Likaisen veden takia kuolee joka päivä kymmeniä tuhansia ihmisiä, Pehkonen kertoo.
   Aina vesi ei näytä, haise tai maistu likaiselta.
   – Esimerkiksi Intiassa ja Bangladeshissa on pohjavesialueita, joihin on päässyt valumaan myrkyllisiä kemikaaleja. Aistinvaraisesti vesi ei vaikuta pilaantuneelta, mutta juotuna se sairastuttaa ja jopa tappaa kuukausien tai vuosien päästä.
   – Aina ei ole helppoa määritellä, mikä on puhdasta ja mikä epäpuhdasta vettä. Siksi sen mittaamiseen on myös vaikea kehittää yleispätevää menetelmää.
    Suomikaan ei enää ole mikään lintukoto puhtaan veden suhteen. Useimmilla on muistissa muutaman vuoden takainen Nokian vesikriisi ja viimeisimmäksi huolta ovat aiheuttaneet Talvivaaran kaivoksen vaikutukset alueen vesistöön.
   – Suomessa on joissakin paikoin tullut ilmi myös viallisia putkia, joista on löytynyt kemikaalijäämiä. Siksi on tärkeää, että pidämme infrastruktuurin kunnossa.

Vaikuta
vesijalanjälkeesi

Hiilijalanjälki on paljon käytetty termi puhuttaessa ilmastonmuutoksesta. Yhtä lailla voidaan puhua myös vesijalanjäljestä. Se kertoo, kuinka paljon vettä on tarvittu eri tuotteiden ja hyödykkeiden tuotantoprosessissa.
   – Niin sanottua piilovettä on esimerkiksi yhdessä pienessä kahvikupillisessa 123 litraa. Vertailun vuoksi voin kertoa, että noin viiden minuutin suihku kuluttaa suurin piirtein 95 litraa vettä.
   Varsinainen piiloveden pohjaton kaivo on naudanlihan tuotanto. Pihviateria sisältää piilovettä peräti 15 500 litraa.
   Jos haluaa pienentää vesijalanjälkeään, kannattaa miettiä omia valintojaan, Pehkonen sanoo.
   – Teekupillisen tuottaminen kuluttaa vettä vain kymmenesosan siitä, mitä tarvitaan kahvikupillisen tuottamiseen. Pelkästään vaihtamalla kahvin teehen voi pienentää omaa vesijalanjälkeään merkittävästi.

Vesivarastot
hupenevat
  
Kokonaisvesimäärä ei muutu maapallolla miksikään, Pehkonen tähdentää. Sen sijaan puhtaan veden varastot hupenevat huolestuttavaa vauhtia.
   – Pohjavesien muodostuminen on melko hidasta ja kulutus puolestaan on kasvanut. Käytämme tällä hetkellä puhdasta vettä nopeammin kuin sitä ehtii muodostua. Viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana puhtaan veden varastot ovat kutistuneet erityisen rivakkaa tahtia.
   Pääsyynä tähän on ollut väestönkasvu. Myös tehoviljelyn harjoittaminen on verottanut vesivarastoja.
   – Monissa paikoissa sorrutaan älyttömyyksiin viljelyn suhteen. Esimerkiksi riisiä saatetaan viljellä alueilla, joissa kuivuuden takia ei ole siihen minkäänlaisia luontaisia edellytyksiä. Siihen kuluu vettä hirvittävät määrät.
   Voisiko ratkaisu löytyä valtameristä?
  – Niissä on kiinni massiiviset vesivarannot. Jos saadaan keksittyä kustannustehokkaita keinoja suolan poistamiseen, voidaan merivettäkin hyödyntää tulevaisuudessa.
   – Toivoa toki on. Jo nyt on kehitetty niin sanottu käänteisosmoosikalvo, jolla saadaan suolaisesta vedestä makeaa. Tätä on onnistuneesti käytetty muun muassa Aasiassa, Pehkonen kertoo.
   – Ongelmana on se, miten saadaan uudet teknologiat lanseerattua sinne, missä tarve on suurin.

Sota puhtaasta
vedestä?

Suomessa käytetään vettä noin 150 litraa henkilöä kohden vuorokaudessa.
   – Se on OECD-maiden keskitasoa. Tuo arvio kertoo vain suoran kulutuksen eli se ei sisällä piiloveden määrää.
   Maailmalla on ennusteltu, että tulevaisuudessa puhtaasta vedestä saatetaan käydä jopa sotia.
   – Voi syntyä myös kansainvaelluksia, kun ihmiset lähtevät liikkeelle kuivuuden tai saastuneiden vesien riivaamilta alueilta. 
   Pehkosen mukaan veden merkitys kiteytyy osuvasti seuraavaan viisauteen: ”Miljoonat ovat eläneet ilman rakkautta. Kukaan ei ole selvinnyt ilman vettä.”
   – On äärimmäisen tärkeää kehittää uutta vedenpuhdistusteknologiaa ja antaa sitä vaikka ilmaiseksi sinne, missä tilanne on päässyt pahaksi. Näin voidaan estää vesikriisien kärjistyminen konflikteiksi ja pakolaisaalloiksi.
   – Tässä olisi tuhannen taalan paikka suomalaisillekin cleantech-yrityksille. Itä-Suomen yliopistossa vedentutkimus ja vedenpuhdistusmenetelmien kehittäminen on nouseva ala.

HELI HARING

Artikkeli on osa lehteä 30/2016