Maailma on menossa parempaan päin, toteaa tulevaisuuden tutkija Ilkka Halava
Tulevaisuuden tutkija Ilkka Halava on optimisti, mikä on harvinaista aikana, jolloin eteen tuntuu vyöryvän pelkästään kriisejä ja huonoja uutisia.
Halava uskoo, että 30 vuoden päästä ihmiskunta on korjannut itse aiheuttamansa ongelmat maapallolla.
Silloin elämme paratiisimaisessa tilassa, johon on päästy luottamalla teknologian kehitykseen ja rikkomalla totutut rakenteet. Kirkolla voi halutessaan olla iso rooli uudenlaisen yhteisön luomisessa.
– On hienoa, että kirkko on kiinnostunut tulevaisuudestaan. Mutta onko se kiinnostunut yhteiskunnan tulevaisuudesta tai sen ohjaamisesta, Halava heitti kysymyksen Oulun hiippakunnan pappien synodaalikokouksessa, joka pidettiin viime viikolla Oulussa hotelli Lasaretissa.
Minuus määräytyy
liikaa työn mukaan
Suomalaisille suurin ongelma paratiisiin saavuttamisessa on suhde työhön. Työ on suurimmalle osalle tärkein minuutta määrittelevä asia.
– Tässä kirkolle olisi tärkeä paikka vaikuttaa: miksi identiteetin keskipisteeksi ei ole mitään muuta? Mielenterveysongelmat pienenisivät, jos työ ei määrittäisi kaikkea.
Ilkka Halava haluaisi muuttaa koko työjärjestelmän. Ensimmäisenä hän ottaisi käyttöön perustulon.
– 2030-luvulla vain 35–40 prosenttia suomalaisista on perinteisessä palkkatyössä. Työn määrä yksinkertaisesti vähenee, ja silloin tullaan lähemmäksi paratiisin tilaa.
Muutos on havaittavissa jo nuorissa aikuisissa. Pätkätöihin tottunut sukupolvi ei enää luo omaa identiteettiään työn, vaan esimerkiksi harrastusten pohjalle.
Kehitysusko haastaa
perinteisiä yhteisöjä
Halavan näkemyksen mukaan Suomessa ihmisiä arvostetaan sen mukaan, kuinka tuottavia he ovat bruttokansantuotteen kasvulle.
– Jopa saksalaiset, joihin mieluusti vertaamme itseämme, ovat meitä vapaa-aikaorientoituneempia. Suomalaiset eivät osaa edes keskustella naapurin kanssa ennen kuin tietävät hänen ammattinsa, Halava kärjisti.
Tulevaisuudentutkijan mukaan digimurros eli neljäs teollinen vallankumous on haastanut ihmiset. Vuodesta 2008 lähtien Suomessa on jouduttu tottumaan tehtaiden lakkauttamisiin ja jättimäisiin irtisanomisiin.
– Murroksen vaikutukset tulevat näkyviin ehkä vasta kymmenen vuoden päästä, mutta kirkolla olisi oltava niihin kanta jo valmiina.
Halavan näkemyksen mukaan muutos on kuitenkin hyvästä.
– Ihmisen mahdollisuudet ja kyvyt paranevat: palvelut ja tuotteet tulevat ihmisten luo. Tulemme näkemään teknologista kehitystä, jossa on paljon uskonnon piirteitä. Ihmisen usko omaan kyvykkyyteensä tulee haastamaan perinteisiä yhteisöjä.
Kirkkoa Halava kiittelee siitä, että se on yhteiskunnan ainoa kilpailuvapaa alue.
– Jopa terveydenhuollosta on tullut kahden kerroksen väen järjestelmä, jossa toisessa päässä ovat työterveyshuollon piiriin kuuluvat ja sitten ne muut.
– On tavattoman hienoa, että seurakunnan yhteisöihin voi tulla ilman, että esittäytymiseen tarvitaan titteleitä tai menestymisen merkkejä.
Kohtaaminen on
kirkon vahvuus
Perinteisten yhteisöjen tilalle syntyy koko ajan uusia yhteisöjä, jotka kommunikoivat verkossa.
Halavan mukaan kirkon työntekijät osaavat kohtaamisen niin verkossa kuin kasvokkain. Ihmisten käsitys kirkosta paranee, kun he ovat olleet tekemisissä seurakuntien työntekijöiden kanssa.
Halava onkin pahoillaan siitä, että suomalaiset eivät osaa arvostaa sitä, mitä heillä on.
– Kristillisyys on tapetti, johon ei kiinnitetä huomiota. Uskontojen yhteinen viesti anteeksiannosta omille vihollisille herättää muiden uskontojen kohdalla ihastusta, mutta kristinuskon kohdalla vastustusta.
Digitaalisuuden myötä lisääntyvä vapaa-aika antaa mahdollisuuden keskittyä olennaiseen.
– Tulemme aikaan, jossa pitää keskittyä todella näkemään toinen. Tämä on kirkon vahvuus, jota sen kannattaa tuoda esiin.
ELSI SALOVAARA
Miltä ajatus 30 vuoden päästä saavutettavasta paratiisista kuulostaa? Ovatko ihmiset liian työkeskeisiä? Minkä varaan minuus pitäisi rakentaa? Millaisena sinä näet tulevaisuuden?